Mitkä edustamasi perustajajärjestön keskeiset teemat siirtyivät SOSTEen?

  • sosiaali- ja terveyspolitiikkaan vaikuttaminen
  • sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen valtakunnallisesti ja alueellisesti
  • sosiaaliturvajärjestelmään vaikuttaminen
  • köyhyyden, huono-osaisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen
  • Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin
  • alueellinen toiminta 5 alueella kuntien ja järjestöjen yhteistyön kehittämiseksi kuntakumppanuuksien pohjalta
  • tutkimus, arviointi ja tiedontuotanto mm. Sosiaalibarometri (1991-) ja Järjestöbarometri (2006-)
  • EU-vaikuttaminen ja siihen liittyvät kansalliset ja kansainväliset verkostot EAPN, ISCW

Miten nuo teemat ovat mielestäsi näkyneet ja kehittyneet SOSTEssa?

Sosiaali- ja terveyspolitiikkaan vaikuttaminen on ollut hyvin esillä ja kehittynyt SOSTEn toiminnassa. Kuten muutenkin Suomessa, SOSTEssa on arvioni mukaan alkanut painottua terveyspolitiikka sosiaalipoliittisia kysymyksiä enemmän ja sosiaalipoliittinen osaaminen ohentua. Molempia on viisasta kehittää rinnan ja nähdä näiden yhteyden tärkeys ihmisten kannalta.

Riitta Särkelä
SOSTEn perustajajärjestö Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry:n (STKL) toiminnanjohtaja 2001–2011 
Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri

Sosiaaliturvakysymykset ja etuusjärjestelmän uudistaminen olivat pitkään näkymättömiä. Tämä teema on nyt noussut hyvin esiin ja STKL:ssä tehtyä pohjatyötä on hienosti syvennetty ja vaikuttamistyötä terävöitetty. Köyhyys, huono-osaisuus ja syrjäytymisen ehkäisy näkyvät SOSTEn lausunnoissa ja kannanotoissa, mutta eivät ole kovin vahvasti arvioni mukaan muuten agendalla.

STKL:n kynnyskysymys ja yhdistymisen ehto oli alueellisen toiminnan jatkuminen SOSTEssa. Järjestöjen ja kuntien yhteistyön tiivistäminen ja monituottajamalli nähtiin kriittisenä ihmisten hyvinvoinnin ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen menestymisen kannalta. Näin yhdistymissopimuksessa myös sovittiin. Alueellisen toiminnan asemoituminen SOSTEen oli kangertelevaa ja sen tärkeydestä oli erilaisia näkemyksiä.

Nykyisin alueellinen toiminta on SOSTEssa loppunut. Alueellisen toiminnan lopettaminen ja avustusten vähentymisen takia toiminnan supistamisen kohdistus tällä tavalla ei ollut mielestäni viisas ratkaisu SOSTEn hallitukselta. Pohja tulevilla hyvinvointialueilla järjestöt-julkinen yhteistyölle olisi parempi, jos aluetyö olisi saanut jatkua ja vahvistua.

Tutkimus jatkuu edelleen Sosiaalibarometrin ja Järjestöbarometrin osalta. Näiden säilyttäminen edelleen SOSTEn brändeinä on tärkeää, vaikka yhteistyötä muiden tahojen kanssa tehdään.

EU-vaikuttamisessa on edistytty hyvin. Merkittävä askel tässä on SOSTEn pääsy EU:n rakenteisiin järjestöedustajana. SOSTE on selkeästi järjestöjen järjestö ja sellaisena sitä ehdottomasti tarvitaan.

Mitä uutta SOSTE on tuonut sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöhön?

Hyvinvointitalous-käsitteen yhteiseksi välineeksi, uusia rakenteita erilaisten järjestöjen yhteistyön mahdollistumiselle ja tietopohjaa yhteiselle vaikuttamiselle. Järjestöjen toimintaedellytysten puolustamiseen yhteistä, samaan suuntaan tapahtuvaa vaikuttamista.

Mikä on mielestäsi SOSTEssa parasta?

On yksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö, joka on nyt lunastanut uskottavan paikan sote-järjestöjen äänenä ja vaikuttajana. Järjestöjen toimintaedellytysten aktiivinen puolustaminen ja samaan aikaan sosiaali- ja terveyspolitiikan sisällöistä huolehtiminen on hienoa.

Ehkä tärkein uusi avaus on hyvinvointitalous-käsitteen lanseeraaminen. Sen avulla voidaan osoittaa ja rakentaa ihmisten hyvinvoinnin ja talouden entistä parempaa yhteen nivoutumista, ymmärrystä sosiaali- ja terveyspoliittisten toimien investointiluonteesta ja siitä, että talous on väline. Hyvinvointitalous- ajattelu lähti vahvaan lentoon Suomen EU-puheenjohtajuutta valmisteltaessa ja vakiintui sen aikana EU-tasolle. Hieno saavutus saada aikaan uutta orientaatiota ja tulkintakehystä. Siitä kannattaa olla ylpeä.

Missä asioissa SOSTElla on vielä kehittymisen varaa?

Toiminnan painotukset ovat vaihdelleet ja organisaatio on muuttunut tiheästi 10 vuoden aikana. Tarvitaan pitkäjänteisyyttä, vaikka toimintaympäristö muuttuu nopeasti. SOSTEn missio ja isot strategiset tavoitteet ovat hyvä kivijalka. Haasteena on jossain määrin ehkä myös se, miten pitää ajan tasalla ja osallisina ne jäsenet, jotka eivät ole hallinnossa ja siten ”sisäpiirissä” mukana.

SOSTE on nyt toiminut 10 vuotta. Miten arvioit tätä ajanjaksoa, kannattiko yhdistyminen?

SOSTE on pitkälti lunastanut sen odotuksen, joka perustajajärjestöillä oli. Yhdistäminen kannatti.

Mitä itse opit yhdistymisprosessista?

Prosessi vaatii riittävästi aikaa, hyvät yhteisen keskustelun rakenteet sekä vahvan jäsenistön, luottamuselin- ja muun johdon sitoutumisen. On tärkeää olla riittävän paljon yhteisiä tavoitteita, sisältöjä ja intressejä, jotta yhdistyminen tuottaa aidosti lisäarvoa. Uuden organisaation kulttuurin rakentuminen on hidasta ja siihen kannattaa satsata.

Mitä vinkkejä antaisit tällä hetkellä yhdistymistä miettiville järjestöille?

Hyvä analyysi on tarpeen siitä, miksi yhdistyä, mitä hyötyä ja lisäarvoa se voi tuottaa sisällöllisesti, jäsenistön ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Ilman kaikkien vahvaa sitoutumista ja tahtoa rakentaa yhteinen järjestö, uutta ei synny. Yhdistymisessä joutuu myös luopumaan jostakin, kaikki ei voi jatkua ennallaan. Joskus vahvimman brändin hyödyntäminen uuden perustamisen sijaan voi olla perusteltua, vertaa uusi Veikkaus. Yhdistymisen valmistelu ja uuden rakentaminen vaativat resursseja, myös rahallisia. Hyvät askelmerkit prosessille, jäsenistön ja henkilöstön osallisuudelle taustajärjestöissä erikseen ja yhdessä ovat välttämättömiä.

Artikkeli on osa SOSTEn 10-vuotisjuhlajulkaisua SOSTE – Yhdessä tehty hyvä elämä kaikille.
©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys, syyskuu 2021