Laura Kouri, Ensi- ja turvakotien liitto
Järjestöt toimivat lähellä ihmistä. Miten lunastamme tämän lupauksen digitaalisessa viestinnässä verkossa ja sosiaalisen median kanavissa? Olemmeko oikeasti siellä missä meitä kaivataan ja uskallammeko kertoa tarinoita, joita ihmiset haluavat kuulla sellaisella kielellä, jonka kuulija ymmärtää, saa puolellemme ja innostaa liittymään mukaan? Mistä viestinnän kanavista löydämme meille tärkeät ihmiset ja tiedämmekö ketä haluamme tavoittaa? Uskallammeko rajata ja kohdentaa riittävästi?
Vaikuttava ja kustannustehokas digiviestinnän paketti ponnistaa järjestön perustehtävästä, jonka tueksi strategia tuo käytännön työkalut.
Viestitäänkö kaikesta kaikille vai tehokkaasti kohdentaen?
Viestinnän suunnittelu on parhaimmillaan kohderyhmän saappaisiin astumista. Kokonaispaketin täytyy palvella monien ryhmien tarpeita, mutta asiakas on tärkein. Aika usein on houkutus rakentaa esimerkiksi verkkosivut, jotka vastaavat oman henkilökunnan tarpeisiin. Viestin myös halutaan saavuttavan sekä ammattilaiset että apua hakevat tai lahjoittajat ja vapaaehtoiset. Vaikuttavampaa on, kun uskaltaa rohkeasti suunnata viestiä eri kohderyhmille. Kohdentamiseen tarvitaan tietoa asiakkaasta ja hänen toiveistaan.
Asiakasymmärryksen kasvattamiseen on monta tapaa; verkkosivujen analytiikka kertoo paljon ja verkkokyselyillä saa suoria vastauksia asiakkaan toiveista. Innostavaa ja mukaansatempaavaa on hyödyntää markkinoinnista tuttua asiakasprofilointia. Asiakasprofiilit ovat kuvitteellisia hahmoja, jotka edustavat asiakasta tai kohderyhmää.
Ensi- ja turvakotien liitolle luotiin palvelumuotoilun keinoja hyödyntäen viisi hahmoa nimeltään Iina Ideaäiti, Sanna Symppaaja, Esko Epäilijä, Hannu Huoleton sekä Veera Vastuunkantaja. Hahmot toimivat keskustelun virittäjänä viestinnän suunnittelussa asiantuntijoiden kanssa sekä luovat yhteistä ymmärrystä tavoitteista ja viestinnän kohderyhmien tarpeista.
Kuvan lisäksi asiakasprofiili sisältää tietoa esimerkiksi elämäntyylistä, kiinnostuksen kohteista ja koulutuksesta. Viestien suuntaaminen on helpompaa, kun tiedämme ketä haluamme tavoittaa ja mitä he meiltä toivovat. Kohderyhmän tarpeista kannattaa ottaa selvää, sillä se on avain myös kanavien valintaan.
Iina Ideaäiti on 25—45-vuotias perhekeskeisen elämänvaiheen keskellä elävä pienten lasten äiti. Häntä motivoi ja innostaa kaikki lapsiin liittyvä ja lähellä sydäntä on omien lasten lisäksi lähiyhteisön lapset. Hän on yhteiskunnallisesti aktiivinen ja haluaa tehdä maailmasta paremman. Iina on potentiaalinen jäsen ja aktiivinen yhdistystoimija ja hän toivoo tempauksia ja toimintaa.
Iina seuraa sosiaalisen median kanavista erityisesti Instagramia ja Facebookin lapsiin liittyviä ryhmiä. Uutiset Iina lukee kännykästään uutispalveluista, mutta YLEn iltauutiset jäävät katsomatta. Iina seuraa draamasarjoja tilauskanavista.
Kaikki tiet vievät verkkosivuille
Monipuolinen digiviestinnän paketti voi sisältää laajan kirjon erilaisia kanavia, joille kannattaa yhdessä todeta tavoitteet ja kohderyhmät. Kaikki kanavat eivät tavoita kaikkia. Viestintävastuun jakautuessa usealla työntekijälle tai vapaaehtoiselle on entistä tärkeämpää olla samalla kartalla tavoitteista, sävyistä ja ilmeestä eri kanavissa. Yhdessä on myös hyvä puhua mistä asioista ainakin pidetään kiinni ja mikä on vähemmän tärkeää.
Verkkosivut ovat yhdistyksen käyntikortti. Perusrakenne voi sisältää tietoa niukasti mutta yhdistyksen tarjoamat palvelut tulisi löytyä helposti. Varsinkin jos palvelujen helppo löydettävyys on tärkeää. Organisaation rakenne ei välttämättä ole toimivin lähtökohta sivujen rakenteen suunnittelulle vaan tärkeämpää on palvella sivuilla vierailevia lukijoita.
Verkkosivujen etusivu herättää paljon intohimoja. Lukijan asemaan asettuminen auttaa perustelujen löytämiseen. Etusivulle on järkevää asettaa ne sisällöt, joita etsitään kaikkein useimmin tai ne nostot, jotka palvelevat lukijoita parhaiten. Tieto, jota etsitään kerran vuodessa, ei tarvitse parasta paraatipaikkaa. Lukijat selailevat sivuja eri tavoin ja erilaisilla laitteilla, nykyään yhä useammin mobiililaitteella. Rakenteen on hyvä palvella erilaisia käyttäjiä.
Kiinnostavat sisällöt ohjaavat lukijat sivuille hakukoneiden tai sosiaalisen median kanavien kautta. Hyvä konsultti sisältöjen rakentamiseen on hakukoneiden tarjoama tieto suosituista hauista. Esimerkiksi Google Trends -palvelulla voi selvittää mitä ja millaisilla termeillä ihmiset hakevat tietoa.
Kuva 2. Google Trends hakutuloksia prosentteina.
Kuvaaja muistuttaa, että vaikka ammatillisesti tuntuisi tärkeältä kirjoittaa ”päihteistä”, valtapäihde ”alkoholi” nousee huomattavasti korkeammalle hakujen vertailussa. Hyvä verkkosivusisältö on kieleltään monipuolista ja palvelee lukijaa.
Jouluisen blogin otsikoksi hiottiin yhdessä kirjoittajan kanssa ”Kuinka paljon viiniä joulupöytään?” -otsikko, jonka oletettiin nousevan google hauissa mahdollisimman korkealle. Näin kävikin ja blogiin tuli liikennettä tavallista enemmän googlen kautta.
Toinen tie verkkosivuille on sosiaalisen median kanavat. Some ja verkkosivut yhdistyvät luontevasti, kun sivusisältöjä jaetaan kanavissa. Verkkosivujen monipuolisia sisäänheittotuotteita, blogeja, uutisia ja testejä jaetaan sosiaalisen median kanavissa ja ohjataan näin verkkosivuille. Sosiaalinen media antaa järjestöille myös korvaamattoman ja ennennäkemättömän mahdollisuuden olla suorassa vuoropuhelussa kansalaisten, päättäjien ja median edustajien kanssa. Suunnittelu ja kirkkaat tavoitteet auttavat kohdentamisessa.
Sosiaalisessa mediassa toimiminen on ihmisten välistä toimintaa, joten ylläpidossa kannattaa hyödyntää innostuneet vapaaehtoiset tai henkilökunnan erikoisosaaminen. Innostus ja menestys auttaa saavuttamaan tuloksia paremmin kuin viestinnän tai johdon mahtikäsky. Laadukasta tuotantoa voi ja kannattaa ostaa ulkopuolelta.
Olipa viestintä järjestetty miten tahansa, se vaatii suunnittelua ja työnjakoa. Suunnittelu ja edes pieni analytiikan seuraaminen ja arviointi auttaa keskittämään vähäiset resurssit tehokkaimmin.
Kirjoittajasta
Laura Kouri toimii viestinnän asiantuntijana Ensi- ja turvakotien liitossa. Järjestöviestinnän monipuoliset haasteet ovat tuttuja, mutta erityisen lähellä sydäntä on verkkoviestintä ja sosiaalinen media. Laura on innostunut yhdistysten asiantuntijoiden viestintätaitojen sparraaja.
Ensi- ja turvakotien liitto palvelee verkossa apua hakevia ihmisiä kolmella teemasivustolla sekä organisaatiosivulla. Apuaeroon.fi kokoaa eropalvelut ympäri Suomea ja Nettiturvakoti.fi -sivusto tarjoaa apua ja tietoa lähisuhdeväkivaltaa kohdanneille. Vasta uudistunut vauvaperhe.fi auttaa vauva-arjen keskellä painivia vauvaperheitä jaksamaan paremmin. Teemasivustoilla on tiedon lisäksi laajasti auki olevan matalan kynnyksen chatin, jossa yhdistystemme ammattilaiset auttavat. Organisaatiosivusto Ensijaturvakotienliitto.fi kokoaa liiton osaamisen yhteen ja palvelee ammattilaisia.
©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, elokuu 2020
Tämä artikkeli on osa SOSTEn verkkojulkaisua Näkökulmia järjestöjen digitaalisiin palveluihin.