Välityömarkkinoista on puhuttu Suomessa pian kaksi vuosikymmentä. Tästä huolimatta harvalla on mielessään selkeää kuvaa sitä, mitä välityömarkkinat oikeastaan ovat. Yleistyneiden määritelmien mukaan välityömarkkinoiden tehtävänä on toimia matalan kynnyksen väylänä kohti avoimia työmarkkinoita ja välityömarkkinoiden katsotaan nimensä mukaisesti sijaitsevan työttömyyden ja avointen työmarkkinoiden välissä. Vaikka näistä määritelmistä voi saada jonkinlaisen käsityksen välityömarkkinoista, konkreettinen ja käytännöllinen kuva niistä jää edelleen hämäräksi.

Kolmannen sektorin rooli välityömarkkinoilla on ollut aina suuri. Järjestöt, säätiöt, työpajat, sosiaaliset yritykset ja erilaiset hankkeet, jotka on perustettu edistämään heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä, ovat keskeisiä välityömarkkinatoimijoita. Tässä julkaisussa kentän toimijat tekevät näkyväksi sen, mitä välityömarkkinat käytännössä ovat.

Välityömarkkinatoimijoiden tuottamien palveluiden ja eri tukimuotojen esittelyn lisäksi julkaisussa tarkastellaan välityömarkkinoilla olevien ihmisten tarpeita – toisin sanoen niitä syitä, minkä vuoksi välityömarkkinoita ylipäätään tarvitaan. Sen lisäksi, että välityömarkkinatoimijoilla on osaamista muun muassa osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien, pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien työllisyyspalveluiden ja tuen tuottamisessa, heillä on myös ensikäden tietoa siitä, mihin tarpeisiin näiden toimenpiteiden tulee vastata. Julkaisussa tuodaan esiin tämä tarpeiden kokonaisuus.

Tarvelähtöinen lähestymistapa työllisyyspolitiikkaan on erittäin tärkeä jatkossa, kun Suomessa tavoitellaan yhä kunnianhimoisempia työllisyystavoitteita. Vuonna 2019 aloittaneen Antti Rinteen hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen työllisyysaste 75 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä. Jotta tässä onnistutaan, on heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten tilanteet ja heidän tukemisensa otettava viimein vakavasti.

Välityömarkkinat ja tarvelähtöiset työllisyyspalvelut -julkaisu on tarkoitettu sekä välityömarkkinatoimijoille että päättäjille työllisyydenhoidon tueksi. Julkaisu kuvaa työllisyydenhoidon monialaisuutta sekä teoriassa että käytännössä. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palveluntarve on monialainen ja edellyttää yhteistyötä muun muassa työvoimapolitiikan, sosiaali- ja terveydenhoidon sekä koulutuksen sektoreilta. Toivomme tulevaisuudessa yhä useamman pääsevän pysyvästi työelämään eri toimijoiden yhteistyön ja ihmisten osallisuuden lisäämisen kautta.

Vertti Kiukas
pääsihteeri, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Tämä artikkeli on Välityömarkkinat ja tarvelähtöiset työllisyyspalvelut -julkaisusta.
©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, marraskuu 2019