Välityömarkkinoiden tehtävä on toimia matalan kynnyksen väylänä kohti avoimia työmarkkinoita. Välityömarkkinat sijaitsevat nimensä mukaisesti työttömyyden ja avointen työmarkkinoiden välissä. Suomessa työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalat säätelevät välityömarkkinoiden toiminnan luonnetta. Tavoitteena välityömarkkinoilla on ihmisten voimavarojen kasvattaminen sekä osaamisen ja ammattitaidon lisääminen. Julkinen sektori tarjoaa monia palveluita ja tukia välityömarkkinoilla. Julkisia palveluita sekä tukia välityömarkkinoilla ovat mm. kuntouttava työtoiminta, työkokeilut, työhönvalmennus ja uraohjaus, palkkatuettu työ sekä erilaiset kuntoutukset.

Välityömarkkinatoimijoita ovat muun muassa kunnat, koulutusorganisaatiot, säätiöt, järjestöt, yhdistykset, työpajat, sosiaaliset yritykset ja erilaiset hankkeet, jotka on perustettu edistämään heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä. Kyseessä ei siis ole ainoastaan julkisen sektorin toimenpiteistä muodostuva kokonaisuus, vaan myös kolmannella sektorilla on tärkeä rooli välityömarkkinoilla. Välityömarkkinoilla toimivat myös yksityiset yritykset esim. ottaessaan henkilöitä työkokeilijoiksi tai työllistäessään palkkatuella.

Välityömarkkinat on laaja kokonaisuus, jossa eri sektoreiden toimijat työskentelevät yhdessä edistääkseen heikossa työmarkkina-asemassa olevien tilannetta.

Välityömarkkinat toimivat hyvin silloin, kun heikossa työmarkkina-asemassa olevien yksilöiden polut vievät erilaisten tukitoimien ja palveluiden kautta töihin avoimille työmarkkinoille tai opintoihin. Jos välityömarkkinoilla toimivien yksilöiden työllisyyttä tai ohjautumista opintoihin ei kyetä edistämään tarpeeksi, välityömarkkinoilla tarjottavia palveluita on kehitettävä niin, että ne jatkossa vastaavat paremmin pysyvään työllistymiseen vaikuttaviin yksilöllisiin tarpeisiin.

Suomessa on sitouduttu poliittisesti työllisyysasteen nostamiseen. Korkean työllisyysasteen saavuttaminen edellyttää, että heikossa työmarkkina-asemassa olevat saadaan työelämään. Välityömarkkinat ovat keskeinen osa heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymistä edistävää palvelujärjestelmää. Työllistymisen edistämisen lisäksi välityömarkkinat edistävät siellä toimivien työttömien henkilöiden osallisuutta, osaamista ja toimintakykyä. Välityömarkkinoilla on mahdollista työllistyä matalammalla kynnyksellä.

Suomi on aina ollut kulttuuriltaan työkeskeinen yhteiskunta, minkä vuoksi osallistuminen työmarkkinoille on yksilötasolla merkittävä kysymys. Kuten Cronberg (2010, 87) kuvailee: ”Suomalaiset ovat työhullua kansaa. Meitä on perinteisesti pidetty kovan työkulttuurin maana, jossa on pärjättävä”.

Aina aktiivinen osallisuuskaan ei välttämättä tuo toivottua muutosta heikkoon työmarkkinatilanteeseen. Esimerkiksi alle 30-vuotiaan nuoren kokemus työmaailmasta on voinut kertyä pelkistä palkattomista työkokeiluista tai harjoitteluista. Työttömyydestä voi seurata osattomuuden kokemus, jos yrityksistä huolimatta ei töitä löydy. Ratkaisut työllisyydenhoitoon ovat harvoin yksiselitteisiä. Välityömarkkinat ovat tärkeä aktiivisen työvoimapolitiikan osa-alue, jolla pyritään löytämään ratkaisuja moniulotteisiin ongelmiin. Pitkittyneen työttömyyden ja heikon työmarkkina-aseman taustalla on useita eri tekijöitä, joita kuvaillaan seuraavissa luvuissa yksilöllisten tarpeiden näkökulmasta.

Välityömarkkinat ovat tärkeä aktiivisen työvoimapolitiikan osa- alue, jolla pyritään löytämään ratkaisuja moniulotteisiin ongelmiin.


Tämä artikkeli on Välityömarkkinat ja tarvelähtöiset työllisyyspalvelut -julkaisusta.
©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, marraskuu 2019