Täsmäpalvelut ovat palveluita, jotka vastaavat johonkin erityiseen tarpeeseen välityömarkkinoilla. Usein tarve on sellainen, mikä rajoittaa yksilön mahdollisuuksia osallistua työhön. Tavoitteena täsmäpalveluissa on antaa konkreettista apua rajatun yksilöllisen tarpeen mukaan. Luonnollisesti täsmäpalveluissa on silloin tärkeää, että yksilön todelliset tarpeet tunnistetaan. Itseohjautuvuuden kauniista ajatuksesta huolimatta heikossa työmarkkina-asemassa oleva yksilö tarvitsee usein ohjausta ja neuvontaa työllistyäkseen. Pitkittynyt työttömyys rajoittaa itsetuntoa ja itseohjautuvuutta, myös tulevaisuuden näköalat saattavat olla kaventuneet. Juuri tällaisissa tilanteissa täsmäpalveluita erityisesti tarvitaan. Muun muassa TE-toimistoissa on tarjolla yksilöllistä urasuunnittelu- ja ammatinvalintapalvelua. Yksilöohjausta ja ryhmäpalveluita järjestävät myös muut toimijat kuten säätiöt, järjestöt ja yksityiset palveluntuottajat.
Esimerkki 1: Valo-valmennusmalli
Valo-valmennus on toimintamalli ja ratkaisu heille, jotka haluavat parantaa työelämävalmiuksiaan sekä suorittaa tekemällä oppien ammatillisen koulutuksen tutkinnon osan tai osia. Valmennuksessa oppiminen tapahtuu aidoissa työkohteissa, oikeita töitä tekemällä ja valmentajan tukemana. Valo-valmennus ei ole opiskelua ja Valo-valmennuksen avulla hankittu tutkintosuoritus ei vaikuta esimerkiksi oikeuteen saada työttömyyskorvausta. Ammatilliset tutkintovaatimukset ja osaamisen hankkiminen voidaan integroida osaksi erilaisia kuntoutumista tai työllistymistä edistäviä toimenpiteitä. Valmennuksen lopputuloksena on suoritettu ammatillinen tutkinto tai sen osa. Suoritukseen voi päästä hyödyntämällä esimerkiksi kuntouttavaa työtoimintaa, työkokeilua, palkkatukea tai yhdistelemällä edellä mainittuja ehyiksi poluiksi. Erilaiset toimintatavat mahdollistavat sopivan palvelupolun rakentamisen eri tilanteissa oleville ihmisille. Organisaatiot voivat toteuttaa Valo-valmennusta omista lähtökohdistaan käsin, heille sopivalla tavalla ilman ulkopuolista tukea tai resursseja. Valo-valmennus on myös kokonaan ilmainen toimintamalli, jonka mikä tahansa organisaatio voi ottaa käyttöönsä. Toimintamallin kehittämisestä ja koordinoinnista vastaa Valo-Valmennusyhdistys ry.
Käytännössä toimintamallissa ohjataan työvalmennuksessa olevien henkilöiden työskentelyä niin, että samalla kertyy osaaminen ammatillisen tutkinnon osan tai osien suorittamiseksi. Osaaminen hankitaan työvalmennuksessa, tutkinto suoritetaan ammatillisen oppilaitoksen järjestämässä näytössä. Näin henkilöille mahdollistetaan osana työvalmennusta ammatillisen tutkinnon osan tai kokonaisen tutkinnon suorittaminen työttömänä työnhakijana.
Palvelun tuottaminen ei vaadi uusia resursseja, vaan se voidaan toteuttaa integroituna osaksi tavoitteellista valmennus- tai ohjaustyötä. Näin ollen samoilla resursseilla saadaan enemmän aikaan vaikuttavuutta ja tuloksia.
Tapausesimerkki Jere: Jere hankki ravintola- ja cateringpalveluiden perustutkinnon suorittamiseksi vaadittavaa osaamista työskennellessään Ravimäki ry:ssä kuntouttavassa työtoiminnassa. Tavoitteena oli suorittaa kokonainen ammatillinen perustutkinto valmiiksi simppelillä kaavalla: osaaminen hankitaan työskentelemällä Ravimäellä ja tutkinto suoritetaan näytöillä EKAMIin – juuri siis siten kuin Valo-valmennus toimii.
Tarjoilijan tehtävät olivat Jerelle tuttuja jo ennen Ravimäkeen tuloa. Hänellä oli aikaisempia opintoja alalta, mutta ei yhtään suoritettua näyttöä. Ravimäellä hankittiin puuttuva osaaminen alan työtehtäviin ja tehtiin kaikki näytöt yksi kerrallaan. Näin saatiin tutkinto valmiiksi. ”Tarjoilijan työ oli käytännössä tuttua, joten päivät menivät omalla painollaan. Ei ollut mitään erityisen vaikeaa tai helppoa”, Jere kertoo kokemuksistaan. Näyttöjen suorittaminen EKAMIin sujui mutkattomasti ja apuakin oli tarvittaessa saatavilla. ”Näytön arviointikeskustelu vähän jännitti, mutta meni hyvin. Itse näyttö ei jännittänyt, oli ihan perusduunia. Opettajalta olisi saanut tarpeen tullen tukea, mutta minä en kokenut sitä missään vaiheessa tarvitsevani”, kertaa Jere tutkinnon suorittamisen vaiheita. Askelmerkit tulevaisuuteen näyttävät Jeren osalta nyt hyviltä. Virallinen tarjoilijan pätevyys helpottaa työnhakua alan tehtäviin. ”Valo-valmennuksesta ja tällä tavoin suoritetusta tutkinnosta on tottakai ollut hyötyä. Nyt tavoitteenani on tehdä sijaisuuksia ravintola Kamu!:ssa”.
Tapausesimerkki Porin Sininauha ry:n ja Rauman seudun Katulähetys ry:n Valo-valmennus: Porin Sininauhassa ja Rauman Katulähetyksessä Valovalmennus tarjoaa mahdollisuuden suorittaa ammatillisen kuntoutuksen osatutkintoja työkokeilun, työelämäkokeilun, kuntouttavan työtoiminnan ja tai palkkatuen aikana niille, joiden opiskelupolku on syystä tai toisesta haastavaa. Tutkintoja voi suorittaa rakennus- ja pintakäsittelyn alalta, mutta myös puhtausalan sekä hoiva- ja huolenpito alan valmennettavia on ollut.
Mestari-kisälli periaatteen mukaisesti Valo-valmennuksen ohjaajat ovat alansa ammattilaisia. Valmennusjakson tavoitteet räätälöidään aina yksilöllisen tarpeen mukaan ja osaaminen todennetaan näytöillä yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Tavoitteena on valmennettavien työelämän valmiuksien vahvistuminen kokonaisvaltaisesti. Valmennukseen pääsee nonstop-periaatteella ja ainut edellytys valmennuksen aloittamiselle on halu sitoutua valmennuksen tavoitteisiin. Osallistujalle järjestetään tarvittaessa myös muu osaamisen kehittämiseen tarvittava tuki. Asenneilmapiiri Valovalmennuksessa on se, että valmennukseen päästään, sinne ei jouduta. Valmennuksen tavoitteena on valmennettavien eteneminen työllisyyspolulla riippumatta siitä millaisia työllistymisen esteitä ja elämänhaasteita valmennettavalla on. Eteenpäin pyritään niin pienin askelin kuin on tarvetta.
Täsmäpalvelut voivat nivoutua yhteen myös edellä esiteltyjen intensiivisten palveluiden kanssa esimerkiksi siten, että palveluita tuotetaan rinnakkain ja palveluihin osallistujat työskentelevät samassa paikassa kuitenkin niin, että jokaiselle on räätälöity tarvelähtöisesti yksilöllinen palvelukokonaisuus ja tuki. Mitä suuremmasta välityömarkkinayksiköstä on kyse, sitä todennäköisemmin erilaiset palvelut esiintyvät siellä rinnakkain. Joskus yksilöt eivät välttämättä edes huomaa siirtyvänsä intensiivistä palveluista täsmäpalveluihin, kun heidän tilanteensa muuttuu. Tämä kertoo osaltaan hyvin toimivista palveluista ja osaltaan siitä, ettei rajanveto erilaisten palveluiden välillä ole aina yksiselitteinen.
Esimerkki 2. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy tarjoaa monipuolisia osallisuuden ja työnteon mahdollisuuksia.
Kierrätyskeskus on vuonna 1990 perustettu voittoa tavoittelematon yhteiskunnallinen, yleishyödyllinen sekä sosiaalinen yritys. Kierrätyskeskus työllistää vuosittain yli 1000 heikossa työmarkkina-asemassa olevaa henkilöä erilaisen palvelussuhtein. Heistä vajaa 500 henkilöä työllistetään määräaikaiseen työsuhteeseen palkkatuen avulla. Vajaat 500 henkilöä on työkokeilussa kolmesta kuuteen kuukautta. Kuukaudessa samaan aikaan työskentelee noin 430 henkilöä. Kierrätyskeskus on perustettu luonnonvarojen säästämiseksi. Nykyinen toiminnan missio on edistää kestävää elämäntapaa ja kiertotaloutta. Kierrätyskeskuksella on pääkaupunkiseudulla myymälöitä, verstastoimintaa sekä koulutusyksikkö. Kierrätyskeskuksella on uudisverstaat, joissa valmistetaan myyntiin mm. oman PlanB-malliston tuotteita, sekä kädentaitopalvelu Näprä, jossa kootaan lahjoitetusta tavarasta askartelumateriaalia. Kierrätyskeskuksen muilla verstailla korjataan ja huolletaan myyntikuntoon mm. Sähkö- ja elektroniikkatuotteita, pesukoneita sekä polkupyöriä.
Kierrätyskeskuksen sosiaalisen vastuun lausunnon mukaisesti pitkäaikaistyöttömien työllistymisen edistäminen ja valmentaminen lisäävät sosiaalista osallisuutta ja vähentävät syrjäytymistä. Tarve matalan kynnyksen työpaikoille on valtava. Tämä näkyy siinä, että Kierrätyskeskus on haluttu kumppani. Kierrätyskeskus saa jatkuvasti yhteydenottoja työllistämistyötä tekeviltä oppilaitoksilta, kuntien toimijoilta ja yksityisiltä yrityksiltä, jotka myyvät työllistämispalveluita kunnille tai valtiolle. Kumppaniemme työhönvalmennusta tekevät tahot korostavat, että moni jäisi kokonaan ilman työpaikkaa, jos Kierrätyskeskuksen kaltaisia toimijoita ei olisi. Kierrätyskeskus toimii työllistäjänä välityömarkkinoilla eli työttömyyden ja avointen työmarkkinoiden välisellä kentällä.
Työllistettävien tarpeet pohjautuvat pitkäaikaistyöttömyyteen ja syihin pitkittyneen työttömyyden taustalla. Usein pitkäaikaistyöttömyyden taustalla voi olla osaamisen ja koulutuksen vastaamattomuus nykyiseen työmarkkinatarpeeseen. Maahanmuuttajataustaisilla työntekijöillä suomen kielen taito voi olla puutteellinen. Osalla voi olla taustalla elämänhallintaan liittyviä tekijöitä. Kierrätyskeskuksen työllistämistyö vastaa pääsääntöisesti osaamiseen sekä työmarkkinoilla toimimiseen liittyviin tarpeisiin. Työnteon kautta välillisesti myös voimavaroihin liittyvät tekijät, kuten toimintakyky ja hyvinvointi kasvavat. Suomen kielen osaamista pyritään vahvistamaan vapaaehtoisten vetämien Suomi-kerhojen avulla.
Vuodesta 2012 Kierrätyskeskus on panostanut valmentavaan esimiestyöhön sekä työhönvalmennuksen ja osaamisen kehittämiseen. Kierrätyskeskus on saanut Euroopan sosiaalirahastolta (ESR) myös hankerahoitusta, jolla on kyetty rakentamaan välityömarkkinoille toimivia työllistämistyön käytäntöjä. Esimerkiksi vuosina 2012-2014 toimineen Hyvään Kierteeseen hankkeen turvin luotiin esimieskoulutusten malli ja kehitettiin työhönvalmennustoimintaan toimiva malli. Valmentava esimiestyö tarkoittaa käytännössä panostamista työntekijöiden jatkuvaan osaamisen kehittämiseen. Esimiehiä koulutetaan valmentavaan otteeseen. Valmentava ote työssä tarkoittaa valmennettavien oman toiminnan aktivointia ja voimaannuttamista. Valmentava ote edellyttää myös tavoitteiden selkeyttä ja monipuolista palautetta puolin ja toisin. Pyrkimyksenä on, että jokaisen työntekijän kanssa käydään alkukeskustelut, joissa sovitaan tavoitteet työskentelyjaksolle ja jatkopolulle. Alkukeskusteluissa on paikalla työntekijän ja esimiehen lisäksi työhönvalmentaja. Alkukeskustelun yhteydessä työhönvalmentaja esittäytyy samalla henkilökohtaisesti työntekijälle ja tarjoaa mahdollisuutta valmennukseen jatkossa.
Kierrätyskeskuksen työhönvalmentajan tapausesimerkki 1: Työhönvalmennuksessa Kierrätystyöntekijä, n. 40v. henkilö. Kierrätyskeskus on henkilön ensimmäinen työpaikka. Työntekijä sai arvokasta työkokemusta varastotyöstä. Työntekijä suoritti Kierrätyskeskuksen kustantaman hygieniapassin ja osallistui työhönvalmennukseen aktiivisesti noin kolmen kuukauden ajan. Valmennuksessa tehtiin alussa työnhakudokumentit ja lähetettiin sen jälkeen joka tapaamisella 1–2 hakemusta varastoalan töihin. Valmentaja ohjasi työntekijän myös varastoalan rekrytointitilaisuuksiin. Henkilö työllistyi varastoalan tehtäviin noin 4 kuukautta ennen Kierrätyskeskuksen määräaikaisen työsopimuksen loppumista.
Työhönvalmennus tarjoaa tukea positiivisten jatkopolkujen rakentamiseen Kierrätyskeskuksella työskentelyn jälkeen. Positiivisiksi jatkopoluiksi luetaan opiskeleminen tai työ avoimilla työmarkkinoilla. Työhönvalmennuksessa on mahdollisuus rakentaa tai viimeistellä ansioluettelo, harjoitella työhakemusten tekoa, pohtia omia vahvuuksia ja voimavaroja sekä tehdä urasuunnitelmia.
Työhönvalmentajan kanssa voi myös etsiä työpaikkoja. Kierrätyskeskus on viime vuosina rakentanut työllistävää yritysyhteistyötä avoimilla markkinoilla toimivien yritysten kanssa. Käytännössä yritysyhteistyö näkyy rekry-tilaisuuksien järjestämisenä, sekä yritysten työvoimatarpeiden kartoittamisena. Kierrätyskeskuksen tarjoamaan työhönvalmennukseen osallistuu vuosittain jo noin 250 henkilöä. Työhönvalmennus auttaa työntekijän oman osaamisen sanoittamisessa eteenpäin. Työhönvalmennukseen osallistuneiden antaman palautteen perusteella myös valmennettavien koettu työkyky ja työllistymismahdollisuudet ovat parantuneet Kierrätyskeskuksella työskentelyn aikana. Työhönvalmennuksen tulokset ovat erinomaiset. Seurantasoittojen perusteella työhönvalmennukseen osallistuneista yli 50%:lla oli positiivinen jatkopolku kolme kuukautta Kierrätyskeskukselta lähtemisen jälkeen. Tuloksiin tosin vaikuttaa omalta osaltaan valmennuksen vapaaehtoisuus. Valmennettavien motivaatio työhönvalmennusta kohtaan kertoo samalla henkilöiden motivaatiosta omaa jatkopolkuaan kohtaan. Työhönvalmennus on pääsääntöisesti yksilövalmennusta ja henkilökohtaista rinnalla kulkemista.
Kierrätyskeskuksen työhönvalmentajan tapausesimerkki 2: Työhönvalmennuksessa 52v. nainen, joka on ollut pari vuotta työttömänä pitkän parturi/kampaaja yrittäjän uran jälkeen. Työntekijällä ollut asiat ns. hakusessa, ja hän päätyi Kierrätyskeskukseen vähän puoliksi vahingossa. Henkilö aloitti työkokeilun pari kuukautta sitten. Työkokeilija saapui valmennukseen, kun valmentaja esittäytyi henkilökuntapalaverissa kaikille ja rohkaisi tulemaan juttusille, mikäli oma työkokeilujakso olisi päättymässä lähiaikoina. Henkilö tuli käymään valmentajan luona ja keskustelemaan jatkotyöllistymisestä. Henkilö totesi, että työn hakeminen on ollut tosi vaikeaa motivaatio-ongelmien lisäksi myös siksi, että hänellä ei ole ATK taitoja eikä ole tietokonetta. Henkilö iloitsi, kun valmentaja kertoi, että Kierrätyskeskuksella on työnhakua varten oma tietokone, jota saa käyttää ja voi varata ajan myös niin, että valmentaja opastaa. Valmennuksessa käytiin läpi sen hetken kampaajan avoimia tehtäviä ja valmentaja tulosti niitä hänelle, että hän voisi soittaa niihin ja yrittää suoraan saada haastatteluja. Valmennukseen sovittiin uusi aika, mutta työkokeilija oli siinä välissä sopinut itse pari työhaastattelua, joista toinen johti työllistymiseen.
Kierrätyskeskuksen työllistämistyössä pyritään reagoimaan myös toimintaympäristön muutoksiin: Vuoden 2018 aikana koulutusreformi uudisti ammatillisen opiskelun käytäntöjä tuoden oppimisen painopistettä enemmän työpaikoilla tapahtuvaksi. Kierrätyskeskuksella rakennettiin vuoden 2018 aikana ESR rahoitteisen Työssä oppien – Portti tulevaisuuteen -hankkeen avulla työssä tapahtuvan oppimisen malli ammatillisten tutkinnon osien suorittamista varten. Tutkinnon osat suoritetaan yhteistyössä ammatillista perusopetusta tarjoavien oppilaitosten kanssa. Tutkinnon osien aloina ovat liiketoiminnan perustutkinnosta asiakaspalvelun tutkinnon osa, sekä kolme logistiikan alan tutkinnon osaa. Oppiminen tapahtuu pääosin työtä tekemällä. Niiltä osin, kun tutkintoperusteiden mukaisia asioita ei ole mahdollista oppia työssä, opiskelu tapahtuu digitaalisessa Moodle -oppimisympäristössä. Työhönvalmentajat ovat olleet keskeisessä roolissa tukemalla Moodle-opintojen suorittamista. Valmentajat ovat varanneet ajan ja paikan muutoin omatoimiselle opiskelulle. Työhönvalmentajat ovat olleet lisäksi henkilökohtaisesti paikalla tukemassa opiskelun edellyttämiä käytäntöjä. Yhteensä noin kolmekymmentä henkilöä suoritti ammatillisen tutkinnon osan kuluneen vuoden aikana. Mahdollisten suoritettavien tutkinnon osien aloja pyritään lähivuosina laajentamaan ja työympäristöä opinnollistetaan edelleen. Opiskeleminen vahvistaa itsessään työntekijöiden osaamista ja ammattitaitoa ja tätä kautta pitkittyneen työttömyyden heikentämä itsetunto vahvistuu. Opiskelun kautta myös työssä kertynyttä osaamista osataan sanoittaa paremmin tuleville työnantajille.
Kierrätyskeskuksen työhönvalmentajan tapausesimerkki 3: Kierrätystyöntekijä, n. 30v. jolla työnkuvaan sisältyi myös esimiesvastuuta. Henkilö kävi työhönvalmennuksessa, jossa luotiin hänelle cv kokonaan ja valmis työhakemus, samalla käytiin läpi keskustelussa opiskelutoiveita. Työntekijä haki opiskelemaan ja pääsi. Hän oli erittäin onnellinen tästä. Henkilö tekee opintojen ohella töitä tuntityöntekijänä Kierrätyskeskuksessa. Yleisesti positiivisia jatkopolkuja edistäviä asioita ovat oman esimiehen kannustus tulla työhönvalmennukseen ja tuki eteenpäin pyrkimiseen ja oman motivaation kirkastuminen.
Kokemus on osoittanut, että pitkäaikaistyöttömyydestä siirtyminen avoimille työmarkkinoille edellyttää työllistettävien palvelutarpeeseen vastaamista. Täsmäpalveluissa mihin Kierrätyskeskuksen työllistävä työ pitkälti lukeutuu, henkilökohtainen rinnalla kulkeminen on tärkeää. Työllistettävät haluavat tulla kohdatuksi tarpeineen ja odotuksineen. Erään työntekijän sanoin: Olet tuntenut itsesi työttömänä täysin merkityksettömäksi. Olet kotona päivät pitkät täysin yksin. Työ Kierrätyskeskuksella antaa niin paljon positiivista energiaa. Tapaat toisia ihmisiä, kollegoita ja on tärkeää, että on rutiini. Tunnen että voin tehdä jotakin. Saan iloita onnistumisestani työssä. Toisinaan näitä tarpeita ja odotuksia tulee suunnata tarkemmin kohti seuraavia opintoja tai työpaikkoja. Valmentava esimiestyö, työhönvalmentajat ja mahdollisuus osaamisen kehittämiseen myös tutkinnon osien kautta ovat keskeisessä roolissa, jotta odotukset positiivisista jatkopoluista täyttyvät.
Tämä artikkeli on Välityömarkkinat ja tarvelähtöiset työllisyyspalvelut -julkaisusta.
©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, marraskuu 2019