Yksi keskeisimmistä välityömarkkinoilla tarjottavista palveluista on pitkäkestoinen tuki, jota voidaan kutsua myös kanssakulkemiseksi. Pitkäkestoinen tuki seuraa ihmistä välityömarkkinoilla ja eri vaiheissa työelämäpolkua. Tuki sujuvoittaa muutostilanteita ja tasoittaa tietä kohti työtä ja työelämää. Tuen tavoitteena on varmistaa palveluiden koordinaatio ja jatkuvuus. Pitkäkestoisella tuella pidetään huoli siitä, että välityömarkkinoilla vastataan oikea-aikaisesti ja monipuolisesti yksilön palveluntarpeeseen.

Esimerkki 1: Valo-valmennustoimintamallin sovellus pitkäkestoiseen tukeen

Valo-Valmennusta hyödynnetään myös Valo-Valmennusyhdistyksen Opikko – oppien kuntoutuksesta koulutukseen -valmennuksessa. Valmennuksen tarkoituksena on yhdistää Valo-valmennusmallin tarjoamat mahdollisuudet sekä kokonaisvaltainen rinnalla kulkeva tuki. Riittävällä tuella henkilöille kertyy ammatillista osaamista ja opiskelutaitoa, joiden avulla on mahdollisuus jatkaa opintoja ja työllistyä.

Tapausesimerkki N28: Henkilö ohjautui valmennukseen ammatillisen oppilaitoksen kautta. Valmennukseen tullessaan hänellä oli paljon koulupoissaoloja eivätkä opinnot olleet edenneet lainkaan syksyn aikana. Myös opinto-oikeus oli loppumaisillaan. Ensimmäisen kontaktin jälkeen henkilö hävisi noin kuudeksi viikoksi, kunnes otti itse uudestaan yhteyttä ja pyysi tapaamista. Hänellä oli taustalla akuutti päihdeongelma, joka vaikeutti sitoutumista valmennukseen.

Syksyn ja talven mittaan henkilö sitoutui valmennukseen vaihtelevasti, hävisi aina muutamaksi viikoksi ja sitten otti taas yhteyttä ja pyysi tapaamista. Henkilölle annettiin aina mahdollisuus tulla takaisin ja jatkettiin siitä, mihin oli jääty. Hyvien jaksojen aikana asioita saatiin eteenpäin, mutta jatkuvat katoamiset aiheuttivat sen, että opinto-oikeus loppui ja tutkinto jäi muutamista kursseista kiinni.

Kevään aikana henkilö on saanut päihteidenkäyttöä hallintaan vahvan tuen avulla ja tällä hetkellä hän on pystynyt sitoutumaan kahtena päivänä viikossa päihteitä käyttäville suunnattuun toimintaan. Huumeetonta elämää hänellä on takana hieman yli kaksi kuukautta, joka on pisin aika hänen aikuisiällään. Tarkoituksena on jatkaa toimintaan osallistumista kesän yli ja syksyllä lähteä suorittamaan tutkintoa loppuun työkokeilun kautta.

Opikko-valmennuksessa korostuu rinnalla kulkeva tuki ja yksilöllisen polun löytäminen kohti koulutusta ja työtä. Valo-valmennusmallin tarjoamat erilaiset toteuttamisvaihtoehdot ja rinnalla kulkeva tuki mahdollistavat joustavat ratkaisut kohti koulutusta ja työtä, myös heille, jotka syystä tai toisesta tarvitsevat tukea ja erilaisia polkuja koulutuksen hankkimiseen. Ihmisten voimavaroista ja heidän tarpeistaan riippuen myös pitkäkestoiseen tukeen voidaan tarvita erityistä otetta ja monesti tällaiset palvelut ovatkin räätälöityjä välityömarkkinoilla kohderyhmälähtöisesti. Esimerkiksi erilaiset sairaudet, vammat tai voimavaroihin liittyvät vajeet synnyttävät erilaisia tarpeita, joihin vastaamiseksi tehokkaasti tarvitaan myös palveluiden eriytymistä.

Järjestöt ovat välityömarkkinoilla tärkeitä palvelun ja tuen tuottajia omille kohderyhmilleen. Yleensä näissä palvelukokonaisuuksissa ja niitä kehittäessä pyritään siihen, että yksilöillä olisi mahdollisuus saada tukea kaikissa vaiheissa työelämäpolkuaan. Mitä pidempään palvelu on ollut olemassa ja mitä enemmän kokemuksia työmarkkinoiden kentältä on palvelutuottajalle kertynyt, sitä paremmin erilaiset vastaantulevat ongelmat osataan kohdata ja ratkaista.

Esimerkki 2: Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry tarjoaa pitkäkestoista tukea työllistymisen edistämisessä.

Erilaisista mielenterveyden ongelmista kärsivien ihmisten osallisuus yhteiskunnassa ja erityisesti työelämässä ei toteudu tasavertaisesti muiden kanssa. Mielenterveysongelmista toipumiseen saatava psykososiaalinen tuki ei ole riittävän kokonaisvaltaista, vaan se on pirstoutunut eri hallinnonalojen alle.

Klubitalot tarjoavat mielenterveyskuntoutujille ja muutoin psykososiaalista tukea tarvitseville yhteisön, jossa voi oppia uusia taitoja, toteuttaa omia vahvuuksiaan, luoda ihmissuhteita sekä saada tukea opintoihin ja työelämään. Toimintaan osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Klubitaloilla työskennellään yhteisön ylläpitämiseen liittyvien työtehtävien parissa. Toimintaa kutsutaan työpainotteiseksi päiväksi. Klubitalon työpainotteinen päivä mahdollistaa työelämävalmiuksien ja työelämässä tarvittavien taitojen kartoittamisen, harjoittelun ja ylläpidon. Taitojen ja tavoitteiden kartoittamisessa/ tavoitekeskustelussa klubitalon kävijä eli jäsen itse määrittää omat tavoitteensa ja oikea-aikaisuuden työllistymisen suhteen ja yhdessä työvalmentajien kanssa katsotaan, kuinka Klubitalo niissä voi tukea. Työpainotteisessa päivässä voi harjoitella vastuunottamista ja -kantamista, sitoutumista, vuorovaikutustaitoja sekä erilaisia työtehtäviä. Erilaisia työtehtäviä ovat mm. lounaan valmistaminen, kassatyöskentely kahvion kassalla, viestinnän tehtävät, taloushallinnon tehtävät ja toimitilahuolto. Kokemus toimijuudesta ja osallisuudesta sytyttää sisäisen motivaation ja halun pyrkiä eteenpäin. Jäsenillä on mahdollisuus valita Klubitalon työtehtäviä omien taitojensa ja voimavarojensa sekä kiinnostuksen mukaan. Päivittäisten työtehtävien lisäksi jäsenillä on mahdollisuus osallistua hallintoon, vaikuttavuuden arviointiin, tiedotukseen ja suhdetoimintaan sekä henkilökunnan rekrytointiin. Kaikki työtehtävät on suunniteltu auttamaan jäseniä saamaan takaisin omanarvontuntonsa, itseluottamuksensa ja mielekkyyden elämälleen.

Klubitalotoiminnan yksi tärkeimmistä tavoitteista on jäsenten työelämävalmiuksien vahvistaminen ja työllistymisen tuki. Tavoitteensa tueksi Klubitalot toteuttavat omaa, tuetun työllistymisen siirtymätyöohjelmaa sekä järjestävät erilaisia työllistymistä edistäviä ryhmiä, koulutuksia ja kursseja. Jäseniä tuetaan myös muuhun tuettuun ja itsenäiseen työhön. Klubitalolla on valmentauduttu ja Klubitalolta on työllistytty eteenpäin mm. siistijän- ja keittiöapulaisen töihin ja toimistoassistentiksi.

Klubitalot tukevat yhteisön jäseniä elinikäiseen oppimiseen. Taloilla työskentelee työvalmentajien lisäksi opintovalmentajia. Opintovalmentajat tukevat opinnoista kiinnostuneita ja eri asteilla opiskelevia jäseniä sekä tekevät oppilaitosyhteistyötä. Sekä työpainotteisessa päivässä ja opintovalmennuksessa jäsenet toimivat toistensa tukijoina ja vertaisryhmien ohjaajina. Toiminta pohjautuu kansainväliseen klubitalomalliin ja klubitalot ovat sitoutuneet toipumisorientaatiolupauksiin. Mielenterveyskuntoutujien työllistyminen avoimille työmarkkinoille lisääntyy, jonka johdosta mielenterveysongelmista toipuminen ja koettu hyvinvointi paranee. Myös psykiatrisen sairaalahoidon tarve ja kustannukset vähenevät, sekä myös muun hoito- ja palvelutarpeen väheneminen ovat työllistymisen ja klubitalotoiminnan vaikutuksia. Sekä työllisyyden hoidon että sosiaalityön ja sosiaalitoimen kustannukset laskevat työllistymisen vaikutuksesta.

Klubitaloilla jäsen saa tukea työvalmentajien ja opintovalmentajien lisäksi koko yhteisöltä, jolla on merkittävä rooli. Klubitalotoiminnan Taustaorganisaatio on Etelä- Suomen Klubitalot ESKOT ry. Toiminnan rahoitus koostuu oman kunnan/kaupungin ja STEAn rahoituksesta. ESKOT ry:llä on kaksi Klubitaloa Helsingissä sekä Vantaalla, Imatralla, Nurmijärvellä ja Lahdessa yksi kullakin paikkakunnalla.

Kuten muissakin välityömarkkinoilla tarjottavissa palveluissa ja tuessa, myös pitkäkestoisessa tuessa ja rinnalla kulkemisessa tulee kyetä jatkuvasti reagoimaan työelämän ja työmarkkinoiden muutokseen. Kun työelämä muuttuu esimerkiksi digitalisaation myötä, sillä voi olla paljon suurempia vaikutuksia tietyille ihmisryhmille kuin toisille. Keskeisiä kysymyksiä voivat tällöin olla muun muassa julkisten palveluiden saavutettavuus, työn tekemisen tapojen muokkaamisen tarve tai jopa rakenteellinen syrjintä. Tämä esimerkit kuvaavat hyvin sitä, millaisia vaatimuksia välityömarkkinoilla tarjottaville tarvelähtöisille palveluille voi syntyä ja myös sitä, kuinka suuri tarve niille on virallisen palvelujärjestelmän ja tuen rinnalla.

Esimerkki 3: Näkövammaisten liiton työelämäpalvelut

Näkövammaisten liiton työelämäpalvelujen toiminta ja palvelut vastaavat näkövammaisten, näköongelmaisten sekä kuulonäkövammaisten henkilöiden työelämäosallisuuden haasteista nouseviin tarpeisiin yksilöllisin ja käytännöllisin ratkaisuin.

Työelämän murros, digitalisaatio ja näistä seuraavat työn ja opiskelun saavutettavuuden haasteet ovat tällä hetkellä keskeisimmät seikat, joihin yksilöasiakastyössä ja laajemmin vaikuttamistyössä palveluilla vastataan. Näön heikkenemisellä on merkittävä vaikutus psyykkiseen kuormittuneisuuteen ja työkykyyn. Työikäisten näköongelmaisten ja näkövammautuneiden oikea-aikaisella näkövammaisuuden erityiskysymysten huomioinnilla, ohjautumisella palveluihin ja kuntoutukseen voidaan vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun.

Työssä olevien näkövammaisten ja työikäisenä näkövammautuvien työssä jatkamiseen liittyvä asiakastyö on lisääntynyt Näkövammaisten liitossa. Yhä useammassa tapauksessa työnantajien suhtautuminen työssä jatkamisen kannalta välttämättömiin työnmukautusratkaisuihin on ollut jopa kielteistä ja näkövammaiset työntekijät kokevat näissä tilanteissa tulleensa syrjityiksi. Näkövammaiset työntekijät tarvitsevat näissä tilanteissa ennen kaikkea kokonaisuutta koordinoivaa näkövammaisuuden asiantuntijaa.

Näkövammaisten liitto toteuttaa ja kehittää palvelujaan asiakaspalautteen pohjalta. Palveluilta toivotaan muun muassa henkilökohtaista neuvontaa, konkreettista tukea työnhaussa, tukea työpaikalla tehtävissä mukautusratkaisuissa ja vertaistuen koordinointia työikäisten tilaisuuksia järjestämällä. Pääpaino palveluissa on työelämä- ja opiskeluneuvonnassa ja palveluohjauksessa. Näitä toteutetaan henkilöasiakkaiden ammatinvalinnanvaiheen näkövammaisuuteen liittyvänä erityisneuvontana, opiskelu- ja koulutusneuvontana, työllistymisvaiheen ohjauksena ja neuvontana, työelämässä jatkamisen ja jaksamisen tukena sekä yrittäjyysneuvontana. Neuvontaa ja tiedottamista toteutetaan myös infotilaisuuksina, webinaareina, podcasteina, sosiaalisen median viestintänä ja työpajoina.

Asiakastyöhön liittyvät työpaikka- ja oppilaitoskäynnit, työterveys- ja opiskeluneuvottelut ja verkostopalaverit koko Suomen alueella, Näkövammaisten liiton asiakkaiden kotipaikkakunnilla. Henkilökohtaiset palvelut ja neuvonta painottuvat valmennuksellisesti, näkövammaisuuteen liittyviin erityiskysymyksiin keskittyen. Palvelut ovat maksuttomia, niitä rahoitetaan rahapelitoiminnan tuotoista.

Esimerkiksi työelämäasiantuntija tapaa työttömän työnhakijan hänen kotipaikkakunnallaan ja he tapaavat yhdessä TE-palveluissa asiantuntijan. Yhteistyössä laaditaan työllistymissuunnitelma, jossa on huomioitu näkövammaan liittyvät erityistekijät. Näitä voivat olla työkokeilupaikan työympäristön soveltuvuudesta varmistuminen sekä työkokeilijan tarvitsemien apuvälineiden hankkiminen.

Työpaikoilla osallistutaan työterveysneuvotteluihin ja neuvotaan työterveyshuoltoa sekä työnantajaa työn mukautusratkaisuissa, näköergonomiaan, apuvälineisiin ja valaistukseen liittyvissä asioissa. Näissä tilanteissa tarjolla on tietoa mukautusratkaisuihin liittyvistä tuista ja muista kulloisessakin tilanteessa tarvittavista palveluista. Myös oppilaitoksia ohjataan yhdessä näkövammaisen opiskelijan kanssa opintojen järjestämisessä ja yksilöllisissä erityisratkaisuissa. Ohjaus ja neuvonta tapahtuvat oppilaitoksessa ja ovat käytännönläheistä.

Näkövammaisista työllisistä on yrittäjiä n. 15 %. Heille Näkövammaisten liitto tarjoaa yrittäjyyteen liittyviä palveluja. Yritystä perustavaa yrittäjyysasiantuntijat neuvovat kaikissa vaiheissa ja neuvontaan olennaisena osana kuuluvat apuvälineasioiden, henkilökohtaisen avun ja saavutettavuusasioiden järjestäminen.

Palvelujen vaikutukset tulevat esiin näkövammaisten henkilöiden onnistuneina ammatinvalintoina, tuloksellisina ja katkeamattomina opintoina, työllistymisenä, työssä jatkamisena ja jaksamisena sekä näiden vaikutusten myötä näkövammaisten työllisyysasteen paranemisena sekä työhyvinvointina ja parantuneena elämänlaatuna.

Näkövammaisten liiton työelämäpalvelujen rooli palvelukokonaisuudessa on huolehtia näkövammaisten erityistarpeisiin vastaamisesta, näkövammaisten kannalta toimivasta palveluohjauksesta ja yhteistyöstä julkisen ja yksityisen toimijaverkoston kanssa nimenomaan asiakasasioissa. Näkövammaisten liiton työelämäpalveluissa työskentelee kolme työelämäasiantuntijaa, yrittäjyysasiantuntija, digitalisaatioasiantuntija sekä työelämäpalvelujen päällikkö. Työelämäpalvelujen yksilöasiakkaina oli vuoden 2018 aikana 250 henkilöä.

Työllisyys- ja yrittäjyysneuvonnan asiakas- ja verkostotapaamisia toteutui 483. Puhelimitse ja sähköpostitse tapahtuvaa yhteydenpitoa asiakkaisiin oli lähes 7 000 yhteydenpitotapahtumaa. Lisäksi liitto järjesti kymmenkunta tapahtumaa ja koulutusta ja näiden lisäksi oli mukana järjestämässä tai osallistumassa ohjelmaan 36:ssa eri tahojen järjestämässä tapahtumassa, koulutuksessa tai infotilaisuudessa.

Tämä artikkeli on Välityömarkkinat ja tarvelähtöiset työllisyyspalvelut -julkaisusta.
©SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, marraskuu 2019