Vaikutusketju on väline sen kuvaamiseen, kuinka toiminta saa aikaan tuloksia ja vaikutuksia. Vaikutusketjusta käytetään myös nimeä vaikuttavuusketju. Ketju on hyödyllinen, kun halutaan tarkastella ja kehittää oman toiminnan vaikuttavuutta tai kuvata sitä muille. Kirkas vaikutusketju hyödyttää sekä uuden toiminnan suunnittelua että olemassa olevan toiminnan arviointia. Ulospäin se helpottaa raportointia ja antaa myös viestintään eväitä. Ketjua voidaan käyttää niin strategisella, taktisella kuin operatiivisella tasolla. Taktisella ja operatiivisella tasolla painottuu omaan toimintaan rajautuminen. Strategisella tasolla painottuu se, miten oma toiminta kytkeytyy tiettyyn yhteiskunnalliseen ilmiöön ja laajempaan systeemiin.
Vaikutusketjun vaiheet
Ketjuja on erilaisia, mutta periaate niissä kaikissa on sama eli ketjun osat muodostavat loogisesti etenevän kokonaisuuden. Ketjujen erilaisuus johtuu pääasiassa kolmesta syystä:
a) Käsitteissä on erilaisuutta – esimerkiksi tulos ja vaikutus sanojen käyttö vaihtelee.
b) Ketjut alkavat eri kohdasta ja ovat siten eripituisia – ketju voi lähteä esimerkiksi resursseista. Tällöin kyseessä IOOI-lyhenteellä tunnettu ketju.
c) Jokin vaihe jätetään välistä kuvaamatta – esimerkiksi resursseja ei aina ole mukana ketjussa tai toimintaa ja tuotoksia ei ole eritelty.
Ketju, jossa tuodaan esiin kaikki vaiheet huomioiden yhteiskunnallisen ja kyseessä olevan toiminnan tason, voidaan kuvata myös kehänä. Kehällä on tyypillisesti seuraavia vaiheita:
- Yhteiskunnallinen tarve kuvaa tarvetta saada aikaan tietyn ilmiön tilaan suotavana pidettävä muutos. Ilmiö on jokin tunnistettavissa oleva abstrakti seikka, kuten työttömyys, liikunnan vähentyminen tai yksinäisyys. Yhteiskunnallinen tarve voi liittyä epätoivottavaan tilaan, jota halutaan poistaa tai vähentää. Tarve voi liittyä myös hyvänä pidettyyn tilaan, jota halutaan pitää yllä tai kehittää paremmaksi. Yhteiskunnallisen tarpeen pohjalta voidaan muodostaa päämääriä.
- Päämäärää voi kuvata toiminnan perimmäiseksi tarkoitukseksi. Päämäärän tilalla käytetään usein myös käsitettä vaikuttavuustavoite. Päämäärän avulla hahmotetaan suuntaa, johon toiminnalla pyritään. Päämäärät ovat usein sellaisia, että niiden toteuttamiseen tarvitaan useita yhteiskunnan toimijoita.
- Tavoite on ennalta määritetty tila, johon pyritään. Tavoite konkretisoi sitä, miten päämäärää kohti edetään pienten muutosten kautta. Tavoitteiden ajatellaan olevan saavutettavissa suunnitellulla toiminnalla ja niiden saavuttaminen on mitattavissa tai arvioitavissa.
- Resurssi tarkoittaa niitä voimavaroja, joita on käytössä toiminnan järjestämiseen. Resurssit voivat olla rahan lisäksi esimerkiksi työpanosta ja osaamista, hyödykkeitä kuten työvälineitä ja toimintapaikka. Resurssit voidaan ryhmitellä aineellisiin ja aineettomiin resursseihin
- Toiminta on usein joukko toisiinsa liittyviä toimintoja, kuten esimerkiksi viestintää, tilaisuuksien järjestämistä ja verkostotoimintaa, joita tehdään tavoitteen saavuttamista varten.
- Tuotos on suorite, joka syntyy käytännön toiminnalla. Esimerkiksi tarjottava toiminta, kuten vertaisryhmä, on tuotos. Tuotoksia ovat myös esimerkiksi tilaisuudet ja julkaisut.
- Tulos ja vaikutus kuvaavat muutosta, joka toiminnalla saadaan aikaan. Kun tavoitteena on se, että tilanne pysyy ennallaan, on aikaansaatu muutos tällöin suhteessa ennakoituun kielteiseen kehitykseen. Näiden käsitteiden käytössä on vaihtelevuutta. Usein riittää, kun kuvaa syntynyttä muutosta erottelematta tarkemmin onko kyseessä tuloksen vai vaikutuksen tyyppinen aikaansaannos.
- Yhteiskunnallinen vaikutus on yhteiskunnallisesti merkittävä, pysyvä ja siinä on kyseessä systeeminen muutos. Yhteiskunnallista vaikutusta voi kutsua myös yhteiskunnalliseksi hyödyksi silloin, kun se on myönteistä. Yhteiskunnallista vaikutusta tarkastellaan suhteessa yhteiskunnalliseen tarpeeseen eli palataan kehän alkuun. Yhteiskunnallisen hyödyn tilalla käytetään myös käsitettä vaikuttavuus, mutta silloin käsite vaikuttavuus ymmärretään toisella tavalla.
Käsite vaikuttavuus on monimerkityksellinen ja sitä käytetään erityisesti kahdessa merkityksessä.
a) Se voidaan nähdä päämäärään kytkeytyvänä, isompana lopputulemana, jota pitkällä tähtäimellä tavoitellaan. Silloin sitä käytetään edellä listatun yhteiskunnallinen vaikutus -käsitteen kaltaisesti.
b) Vaikuttavuus -käsitettä käytetään myös kuvaamaan kausaalisuutta. Tällä tavoin ymmärrettynä vaikuttavuus on ominaisuus, joka ilmentää sitä, miten ja millaisia vaikutuksia toiminta saa aikaan. Toiminta on vaikuttavaa, jos se saa aikaan vaikutuksia. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on taas ominaisuus, joka ilmentää sitä, miten ja millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia toiminta saa aikaan.
Ketjun vahvuus
Vaikutusketjun eri osilla on toisiinsa tiivis ja selkeä yhteys ja ketjun eri osien yhteyttä toisiinsa rakennetaan mahdollisimman vahvaksi. Lenkkien vahvuutta voi rakentaa eri tavoin. Loogisuus on ensimmäisen edellytystekijä. Esimerkiksi, jos tavoitteena on jotain sellaista, mihin ei enää palata tuloksina ja vaikutuksina, puuttuu punainen lanka ja ketju ei vastaa käyttötarkoitustaan. Vaikka loogisuus luo vahvan pohjan, se ei kuitenkaan riitä, vaan on tarkasteltava myös muita näkökulmia.
Ketjun eri kohdissa tarkastelun näkökulma on erilainen. Jos tarkastellaan miten todennäköisesti käytössä olevilla resursseilla ja sen mahdollistamalla toiminnalla saadaan aikaan suunniteltuja tuotoksia, on kyse toteutettavuudesta. Vaikutusketjun loppuosa (tulokset, vaikutukset ja yhteiskunnallinen vaikutus) perustuu alussa oletuksiin siitä, mitä toiminnan ja tuotosten avulla tulee tapahtumaan. Vaikutussuhteen uskottavuus kuvaa sitä, miten luotettavia ketjuun sisällytetyt oletukset ovat. Uskottavuutta itselle ja muille vahvistetaan eri keinoin. Suunnitteluvaiheessa uskottavuus voi pohjautua aikaisempiin omiin ja muiden käytännön kokemuksiin, pilottikokeiluihin, tehtyihin selvityksiin ja tutkimuksiin sekä ylipäätään vahvaan ymmärrykseen kohderyhmästä ja systeemistä. Toiminnan edetessä uskottavuutta vahvistetaan ja oletuksia tarkistetaan arvioimalla aikaansaannoksia.
Kun kyseessä jokin isompi päämäärä, jonka saavuttamiseen tarvitaan useamman toimijan monenlaista toimintaa ja tuloksia, on yksittäinen vaikutusketju riittämätön kuvaamaan tätä kokonaisuutta. Voidaan kuitenkin ajatella, että useamman vaikutusketjun vyyhti muodostaa ekosysteemin, joka kokoaa yhteen samaan päämäärään tähtäävää toimintaa.
Julkaistu 25.8.2022