Jokaisen työpanos on arvokas
Hyvä yhteiskunta antaa jokaiselle mahdollisuuden mielekkääseen elämään sekä mahdollisuuden toteuttaa itseään. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus yhteiskunnalliseen osallisuuteen myös työn kautta. Laaja työttömyys mukaan lukien meillä on 400 000 henkilön työvoimareservi, jota ei tulisi hukata. Satsaukset kaikkien työllistymiseen ja uusien työmahdollisuuksien luontiin on hyvinvointi-investointi, mikä vähentää sosiaaliturvan ja sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta sekä lisää verotuloja. Korkea työllisyysaste on myös välttämätön laajojen hyvinvointipalvelujen rahoittamiseksi.
Vammaisten, osatyökykyisten, maahanmuuttaneiden ja muiden vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Alityöllisyys ja jopa työvoiman ulkopuolelle jääminen on yleistä erityisesti matalasti koulutetuilla, joilla on useasti myös muita terveyteen ja työkykyyn liittyviä työllistymisen esteitä. Kuntoutuksella ja erilaisilla tukitoimilla moni tästä joukosta voisi päästä työmarkkinoille. Työttömien ja työttömyysuhan alla olevien pääsy kuntoutukseen ja työkyvyntuen palveluihin sekä ennaltaehkäiseviin terveyspalveluihin on varmistettava.
Laadukas ja oikea-aikainen palveluohjaus vaatii tiivistä yhteistyötä työvoimapalvelujen, hyvinvointialueiden ja järjestöjen kesken, jotta ihmisten työkyvystä voidaan huolehtia ja työttömyyttä sekä sen pitkittymistä ehkäistä.
Järjestöt työllistäjinä ja työllisyyden edistäjinä
Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on vahva kokemus heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisestä ja työllistymisen edistämisestä. Järjestöillä on erityistietoa omien kohderyhmiensä tarpeista ja haasteista työllistymisen suhteen sekä kokemusta vaikuttavista toimintamalleista. Järjestöt ovat myös ketteriä kehittämään uusia ja innovatiivisia toimintamalleja ja ratkaisuja työllistymisen edistämiseksi. Palvelut ovat usein räätälöityjä ja yksilöllisiä, mikä auttaa parantamaan työllistymismahdollisuuksia.
Järjestöt tuli ottaa mukaan palveluiden kehittämiseen niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin, ja järjestöjen eritasoiset palvelut integroida vahvemmin osaksi työvoimapalveluiden kokonaisuutta. Ammatillisen asiantuntijuuden hyödyntäminen työllistymisen eri vaiheissa on avainasemassa. Järjestöjen matalan kynnyksen työpaikat ovat arvokas väylä kohti avoimia työmarkkinoita.
Työvoimapalveluiden järjestäminen
Edessä on historiallinen muutos työllisyyspalveluiden järjestämisvastuun siirtyessä valtiolta kunnille 2025. Uudistuksessa on kyse aidosti uudesta tavasta toimia. Työllisyyspalvelut tuodaan osaksi kunnan elinvoimatehtävää, mikä mahdollistaa työpaikkojen ja työntekijöiden paremman kohtaamisen sekä kunnan muiden toimintojen yhdistämisen palveluihin. Työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirto kunnille on tehtävä asiakaslähtöisesti ja erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien palvelut turvaten.
Historiallinen uudistus nurkan takana: työllisyyspalvelut kuntien vastuulle vuonna 2025
Tutustu SOSTEn työllisyysaiheisiin selvityksiin
-
Sosiaalibarometri 2023: Sosiaaliturvan leikkaaminen ei ole tehokkain keino työllisyysasteen nostamiseksi
-
SOSTEn selvitys: Yrityksissä potentiaalia heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämiseen
-
Osaamisen kehittäminen välityömarkkinoilla on moninaista osaamisen tuottamista ja vastaa monenlaisiin yksilöllisiin tarpeisiin
-
Tarvelähtöinen lähestymistapa ratkaisuksi työllisyysasteen nostoon
Ajankohtaista
-
Työttömän työnhakijan yleistuki voimaan vuoden 2026 alusta
-
Oikaisuja työllisyysvaikutusarvioita koskevaan keskusteluun
-
Uusi raportti haastaa Orpon hallituksen leikkausten työllisyysvaikutukset
-
SOSTE ei kannata työttömyysturvan heikennyksiä
-
Palkkatuen rajaamisella voi olla merkittäviä vaikutuksia kuntien työpajatoimintaan
-
Työkanava Oy jäi kauaksi työllistämistavoitteista – syyt tähän on syytä selvittää
-
Etuuksien, palveluiden ja järjestöjen rahoituksen leikkaukset osuvat samoihin haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin
-
Palveluiden riittävyys on turvattava
-
Budjettiriihen työllisyystoimet odotetun niukat