Vuoden 2023 alusta lukien vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle. Poikkeuksena on Helsingin kaupunki, jolla säilyy sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu. Lisäksi HUS-yhtymällä on erikseen säädetty järjestämisvastuu erikoissairaanhoitoon liittyvistä tehtävistä omalla alueellaan. Järjestöjen kannalta on tärkeää vaikuttaa myös alueellisesti sekä paikallisesti, koska kunnat ja hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia. Lainsäädäntö antaa raamit esimerkiksi eri palveluiden järjestämiseen, mutta käytännöt ratkaistaan alue ja kuntatasolla.
Järjestöjen toiminnan tukeminen on jatkossa sekä hyvinvointialueiden että kuntien vastuulla. On tärkeää, että toimintatavoista sovitaan yhdessä alueen kuntien kanssa niin, etteivät järjestöjen toimintamahdollisuudet vaarannu muutosvaiheessa. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa tilojen luovuttamista järjestöjen käyttöön, järjestöavustuksien takaamista sekä kuntien ja hyvinvointialueiden vastuista sopimista.
Sisältö
- Vaikuttaminen alue- ja kuntatasolla
- Vaikuttamistoimielimet ja järjestöjen yhteistyörakenteet
- Aloiteoikeus kunnissa ja hyvinvointialueilla
Vaikuttaminen alue- ja kuntatasolla
Tunne mikä taho päättää
Sekä kunnat ja hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia. Lainsäädännössä määritellään raameja päätöksentekoon, mutta alueilla päätöksentekoprosessit voivat muodostua erilaisiksi.
Aluevaltuustot päättävät muun muassa:
- hyvinvointialue- ja palvelustrategiasta (päätetään valtuustossa valtuustokausittain)
- hyvinvointialueen talousarviosta ja –suunnitelmasta (päätetään valtuustossa vuosittain)
Kunnanvaltuusto päättävät muun muassa:
- Kuntastrategiasta (päätetään yleensä valtuustokausittain)
- Kunnan talousarvioista ja –suunnitelmasta (päätetään vuosittain valtuustossa)
Kuten lainsäädäntövaikuttamisessa, myös alueellisessa ja kunnallisessa vaikuttamistyössä on tärkeää oikea-aikaisuus ja pitkäjänteisyys. Alueellisessa ja kunnallisessa vaikuttamistyössä on tärkeä tuntea myös päätöksentekoprosessit, joka voidaan jakaa viiteen eri vaiheeseen:
- Vireilletuloon
- Valmisteluun
- Päätöksentekoon
- Tiedoksiantoon
- Toimeenpanoon
Mitä aikaisemmin järjestöt vaikuttavat vireille tulevaan asiaan, sitä parempia tuloksia voi odottaa. Kätevin tapa seurata päätöksentekoprosessaja, on seurata alueiden ja kuntien verkkosivuja.
Järjestöjen toimintaedellytyksien turvaamisen kannalta on tärkeä tietää, mikä taho vastaa kunnassa ja hyvinvointialueella esimerkiksi toiminta-avustuksien myöntämisestä. Jos tätä ei ole määritelty hallintosäännössä, kuuluu asiasta päättäminen kunnan- tai aluehallitukselle. Hyvin yleisesti avustuksista päättäminen on siirretty jonkin lautakunnan tehtäväksi.
Järjestöjen sote-muutostuki on luonut hyvinvointialueilta tilannekuvia, joihin on koottu tilannekuvia avustuksista, strategioista ja järjestöille tärkeistä hallintorakenteista. Tilannekuvat sekä paljon muuta hyödyllistä aineistoa löydät Innokylän sivuilta.
Tunne prosessit
Strategiatyöhön vaikuttaminen kunnissa
Kuntastrategia on kunnanvaltuuston hyväksymä strategia, josta kunnan kaikki keskeisin päätöksenteko, suunnittelu ja kehittäminen johdetaan. Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategia tulee tarkistaa vähintään kerran valtuuston toimikaudessa. Kuntastrategiassa tulee huomioida muun muassa kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ja hyvinvoinnin edistäminen (Kuntalaki 10.4.2015/410, 37 §). Kunnan on päivittävä strategia vähintään kerran valtuustokaudessa.
Onnistuneen kuntastrategian taustalla on toimiva vuorovaikutusprosessi, jonka tuloksena on syntynyt yhteinen ymmärrys kunnan tulevaisuudesta. Vuorovaikutuksessa ovat asukkaat, luottamushenkilöt, virkamiehet, yhdistykset ja järjestöt. Kunnissa pitää huolehtia siitä, että alueen asukkaita osallistetaan ja tarjolla on riittävästi erilaisia osallistumisen mahdollisuuksia. Strategiatyö ei lähtökohtaisesti eroa kuntalaisten osallistumisen edistämisen osalta kunnan toiminnan muusta kehittämisestä. Samat menetelmät soveltuvat pääosin kuntalaisten osallistumisen edistämiseen niin strategian kuin muuhun toiminnan suunnittelussa ja näitä kannattaa myös järjestötoimijoiden hyödyntää aktiivisesti.
Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erilaisin tavoin:
- kuntalaiskyselyt
- kumppanuuspöydät
- yhteissuunnittelutilaisuudet
- kuntalaisraati
- keskustelutilaisuudet
Parhaiten tietoa oman kunnan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista löydät kunnan verkkosivuilta. Esimerkki kuntastrategiasta kunnan nettisivuilla: Riihimäki Esimerkki osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista kunnan nettisivuilla: Tuusula
Talousarvioon vaikuttaminen kunnissa ja hyvinvointialueilla
Vuosittain hyväksyttävä talousarvio ja -suunnitelma on valtuuston keskeinen toiminnan ja talouden ohjausväline. Talousarvion ja -suunnitelman tulisi olla selkeä ja tiivis, ja sen pitäisi antaa käyttäjälleen (päätöksentekijä, alueen asukas) riittävät tiedot kunnan menoista, tuloista ja rahoituksesta. Lähtökohtana talousarvion laadinnalle on kunnassa kuntastrategia ja vastaavasti hyvinvointialueilla hyvinvointialuestrategia. Talousarviossa päätetään muun muassa järjestöavustuksien määrästä tulevalle vuodelle (koko potista!).
Koska kunnat ja hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia, on niiden talousarvion käsittelytavat- ja aikataulut jokaisella alueella omanlaisensa.
Viitteellinen aikataulu:
- Kevät: talousarvion raami
- Alkusyksy: lautakunnat tai valiokunnat käsittelevät talousarvioita
- Loppusyksy: talousarviokäsittely kunnanhallituksessa ja valtuustossa
Hyvinvointialueen strategia ja palvelustrategia
Järjestöjen kannalta tärkeitä ovat sekä hyvinvointialuestrategia että palvelustrategia. Hyvinvointialuestrategia kokoaa alueen pitkäaikaiset tavoitteet, ja palvelustrategiassa määritellään muun muassa, miten palvelut toteutetaan hyvinvointialueella. Järjestöjen Sote-muutostuki on koonnut oman aineiston vaikuttamistyön tueksi.
Vaikuttamistoimielimet ja järjestöjen yhteistyörakenteet
Sekä kunnissa ja alueilla tulee olla seuraavat niin kutsut vaikuttamistoimielimet:
- nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi hyvinvointialueen nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä
- ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaamiseksi hyvinvointialueen vanhusneuvosto
- vammaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi hyvinvointialueen vammaisneuvosto
Sekä kunnissa ja hyvinvointialueilla saattaa olla muodostettuna näiden lisäksi erilaisia järjestöille suunnattuja vaikuttamistoimielimiä, kuten esimerkiksi järjestöneuvottelukunta. Järjestöjen sote-muutostuki on luonut hyvinvointialueilta tilannekuvia, joihin on koottu tilannekuvia avustuksista, strategioista ja järjestöille tärkeistä hallintorakenteista. Tilannekuvat sekä paljon muuta hyödyllistä aineistoa löydät Innokylän sivuilta.
Sote-järjestämislain (612/2021) mukaan hyvinvointialueen on tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyötä alueensa kuntien lisäksi hyvinvointialueen alueella hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Sen on myös edistettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Hyvinvointialueen on neuvoteltava vähintään kerran vuodessa yhdessä alueensa kuntien sekä muiden edellä mainittujen toimijoiden kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta. Hyvinvointialueen tulee siis turvata asukkaiden, palvelujen käyttäjien, järjestöjen ja muiden yhteisöjen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.
Järjestöjen sote-muutostuki
SOSTEn ja alueellisten verkostojärjestökumppaneiden muodostama Järjestöjen sote-muutostuki työskentelee sen puolesta, että järjestöt varmistavat paikkansa ihmisten osallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin sekä turvallisuuden takaajina sote-uudistuksen jälkeisessä Suomessa.
Järjestöillä riittää vaikuttamisen paikkoja hyvinvointialueilla – toimintaedellytykset, strategiat, palvelupolut sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Miten vaikuttaa, jos tavoiteltu asia ei ole esillä?
Toisinaan järjestötoiminnan piiristä nousee esiin asioita, joissa havaitaan muutostarpeita. Tällainen voi olla esimerkiksi uusi hyvä käytäntö, kehitysidea tai toimintatapa. Tällöin tarvitaan vaikuttamista asioihin, jotka ole vielä ole päättäjien tiedossa tai päätöksenteossa käsiteltävänä. Vaikuttamiseen niin valtakunnan tasolla kuin alueellisesti ja paikallisesti voidaan usein hyödyntää samantyyppisiä keinoja. Artikkelissa Yhteiskuntasuhteet ja vaikuttaminen järjestöissä käsitellään näitä vaikuttamisen keinoja.
Vinkkejä, joiden avulla voit nostaa asian esiin paikallisesti tai alueellisesti:
- Yhdessä olemme vahvempia ja saamme paremmin äänen kuuluviin, kerää siis porukka kasaan hyvän asian puolesta. Muista ottaa mukaan myös vaikuttamistoimielimet, jos se sopii asian luonteeseen!
- Ole yhteydessä asiasta vastaavaan viranhaltijaan kunnassa tai hyvinvointialueella. Viranhaltijat ja päättäjät arvostavat vuoropuhelua.
- Nosta asia esiin sosiaalisen median kanavissa tai/ja paikallislehdissä mielipidekirjoituksella.
- Järjestä hyvän asian puolesta tapahtuma tai esimerkiksi järjestönne tiloihin avoimet ovat, johon haastat osallistumaan päättäjiä.
- Tee kuntalaisaloite kunnalle tai hyvinvointialueelle tai lähesty valtuutettuja valtuusaloitepohjalla.
Aloiteoikeus kunnissa ja hyvinvointialueilla
Kuntalain mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kunnan asukkaalla, kunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä sekä sillä, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa, on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Palvelun käyttäjällä on lisäksi oikeus tehdä aloitteita kyseistä kunnan palvelua koskevassa asiassa.
Ohjeita kuntalaisaloitteen tekemiseksi löytyy oikeusministeriön ylläpitämän ja tuottaman verkkopalvelun kautta täältä.
Samalla tavalla hyvinvointialuelain mukaan hyvinvointialueen jäsenillä ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Hyvinvointialueen jäsenillä eli alueen asukkaalla, hyvinvointialueen kunnalla, yhteisöllä ja säätiöllä, jonka kotipaikka on hyvinvointialueella olevassa kunnassa sekä sillä, joka omistaa tai hallitsee hyvinvointialueen alueella sijaitsevaa kiinteää omaisuutta on oikeus tehdä aloitteita hyvinvointialueen toimintaa koskevissa asioissa. Palvelun käyttäjällä on lisäksi oikeus tehdä aloitteita kyseistä hyvinvointialueen palvelua koskevassa asiassa.
Aloitteen voi jättää sähköisesti esimerkiksi sähköpostilla hyvinvointialueen kirjaamoon. Aloitteen tekemiseen voi hyödyntää samoja ohjeita kuin kuntalaisaloitteen osalta. Oikeusministeriö ja Oikeusrekisterikeskus valmistelevat uutta verkkopalvelua, jossa on mahdollista tehdä aloitteita hyvinvointialueille kuuluvissa tehtävissä ja palveluissa. Uusi verkkopalvelu otetaan käyttöön vuonna 2023.
Sekä kunnissa ja hyvinvointialueilla valtuutetuilla on aloiteoikeus. SOSTE on tehnyt vaikuttamistyön tueksi erilaisia valtuustoaloitepohjia, joilla voi lähestyä alueellisia ja paikallisia päättäjiä.
Aluevaltuutetuille suunnattuun valtuustoaloitepohjaan pääset tutustumaan täältä.
Julkaistu 15.9.2022