Perusturvan tärkeimmät ratkaistavat ongelmat ovat sosiaali- ja terveysjärjestöille tehdyn kyselyn mukaan järjestelmän monimutkaisuus ja byrokraattisuus, sen hidas reagointi ihmisten muuttuviin elämäntilanteisiin ja ihmisten putoamien eri etuuksien väliin sekä perusturvan alhainen taso. Ongelmana pidetään myös sitä, että ihmiset joutuvat hakemaan toimeentulotuesta täydennystä ensisijaisten etuuksien matalan tason vuoksi.
Näin ajattelevat SOSTEn jäsenjärjestöt, jotka vastasivat järjestöjen perusturvamallin kehittämisen pohjaksi tehtyyn kyselyyn syys-lokakuussa. Se lähetettiin SOSTEn varsinaisille jäsenille, joita oli kyselyn aikaan 221. Vastauksia saatiin 55.
Sujuvuutta elämäntilanteiden nivelvaiheisiin
Vastanneista järjestöistä yli puolessa on tullut tietoon tilanteita, joissa ihmiset ovat jääneet täysin ilman etuuksia. Tämän syitä ovat olleet muun muassa jonkin etuuden päättyminen ja uuden etuuden päätöksen odottelu sekä asiakkaan elämäntilanteen nopea muutos. Tarve sujuvoittaa tällaisia nivelvaiheita tulee esiin avovastauksissa. Niissä toivotaan myös automaattisempaa järjestelmää, jossa ei tarvitsisi erikseen hakea kaikkia etuuksia.
Työnteon rahallisesti kannattamattomaksi tekeviä kannustin- ja byrokratialoukkuja nähdään syntyvän erityisesti vähimmäismääräisissä etuuksissa: työttömän peruspäivärahassa, työmarkkinatuessa, toimeentulotuessa ja asumisen tuissa. Tulosidonnaisista etuuksista kannustinloukkuja on havaittu lähinnä ansiosidonnaisessa työttömyyspäivärahassa.
Enemmistö pitää perusturvan tasoa riittämättömänä
Vastaajien mielestä sosiaali- ja terveysjärjestöjen mallissa tulisi keskittyä vähimmäismääräisiin etuuksiin. Tärkeimpinä etuuksina mainittiin vammaisetuudet, asumisen tuet, työttömyysetuudet ja toimeentulotuki.
Vastanneista järjestöistä kaksikolmasosaa pitää vähimmäismääräisten perusturvaetuuksien tasoa joko täysin tai melko riittämättömänä. Korotusta tarvitaan muun muassa kansaneläkkeeseen, takuueläkkeeseen, kuntoutusetuuksiin, toimeentulotukeen ja omaishoidontukeen.
Yli puolessa vastanneista järjestöistä katsotaan, että järjestöjen perusturvamallin tulisi olla kustannusneutraali eli julkisen talouden menoja ei saisi kokonaisuutena lisätä. Yli kolmannes olisi kuitenkin valmis menoja lisäämään ja rahoittamaan lisäkustannukset veronkorotuksilla.
Malli, jossa keskeisiä ovat ihmisten tarpeet
SOSTE ja sen jäsenjärjestöt ovat huolissaan sosiaaliturvaetuuksien tasosta ja riittävyydestä. Huolta on myös siitä, miten ne vastaavat ihmisten vaihtuviin ja moninaisiin elämäntilanteisiin sekä työmarkkinoiden muutokseen.
Perusturvan kehittäminen on yksi SOSTEn ensi vuoden kärkitavoitteista. SOSTEn hallitus päätti kesäkuussa, että SOSTE alkaa yhdessä jäsentensä kanssa pohtia sosiaali- ja terveysjärjestöjen omaa sosiaaliturvamallia, joka on laadittu järjestöjen edustamien ihmisryhmien näkökulmasta.
Mallin kehittämisessä tukena on ohjausryhmä, joka koostuu jäsenjärjestöjen asiantuntijoista. Sen puheenjohtaja on Viveca Hagmark Folkhälsans Förbundista ja sihteeri erityisasiantuntija Anna Järvinen SOSTEsta. Vaikka jäsenkyselyyn olisi jäänyt vastaamatta, järjestöjen näkemykset asiasta ovat edelleen erittäin tervetulleita.