SOSTE on huolissaan valtiontalouden kehityksestä. VM:n esityksen mukaan budjetin alijäämä kasvaa ensi vuonna 12,2 miljardiin.
”On selvää, että taloutta pitää tasapainottaa, mutta hallituksen säästötoimet pikemminkin pitkällä tähtäimellä lisäävät kustannuksia. Säästötoimet kohdistuvat kipeimmin kaikista heikoimmin pärjääviin ihmisiin sekä heikentävät terveyttä ja tarvittavia tukipalveluita. Tämä riski on otettava vakavasti, jotta säästöt eivät muutu tulevaisuudessa suuremmiksi menoiksi”, painottaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.
Järjestöleikkaukset lisäävät julkisten sote-palveluiden tarvetta
Järjestöjen valtionavustusten leikkaukset esitetään toteutettavaksi ensi vuonna täysimääräisesti kevään kehysriihipäätöksien mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että ensi vuonna sosiaali- ja terveysjärjestöiltä leikataan noin 80 miljoonaa euroa nykytasoon verrattuna (384 milj.). Julkisen talouden suunnitelman mukaan järjestöiltä ollaan leikkaamassa yhteensä vaalikauden loppuun mennessä kolmannes eli 130 miljoonaa euroa.
Järjestöjen toiminnasta leikkaaminen tulee vääjäämättä näkymään julkisten sote-palveluiden tarpeen kasvuna tilanteessa, jossa jo nyt hyvinvointialueet kamppailevat niukkenevien resurssien kanssa.
”Järjestöjen toiminta on merkittävä osa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja se tukee hyvinvointialueita niiden ennaltaehkäisevässä työssä. Leikkaukset aiheuttavat pahaa jälkeä juuri sellaisissa toiminnoissa, jotka ehkäisevät ongelmien vaikeutumista ja julkisten palvelujen tarvetta. Järjestöleikkaukset kostautuvat tätäkin kautta”, Kiukas korostaa.
Myönteistä sen sijaan on, että ensi vuonna sote-järjestöjen valtionavustuksiin kohdistuvat leikkaukset pääosin kohdistuvat hanke- ja investointiavustuksiin SOSTEn esitysten mukaisesti.
Köyhiltä ja kipeiltä ei voi enää leikata
Toinen esimerkki säästötoimista, jotka tulevat kostautumaan, ovat sosiaaliturvaan tehdyt mittavat leikkaukset. Kevään kehysriihen päätösten lisäksi valtiovarainministeri Purra esittää vielä uusia leikkauksia asumistukeen.
”Jo tehtyjen massiivisten leikkausten jälkeen sosiaaliturvasta ei ole enää varaa leikata. Terveydenhuollon asiakasmaksut nousevat, lääkkeiden omavastuut nousevat, asumistukea ja työttömyysturvaa on leikattu ja toimeentulotuesta korvattavien asumismenojen saantiehtoja tiukennettu. Pienituloisten pitäisi jo antaa olla”, Kiukas kritisoi.
Orpon hallituksen sopeutustoimet ovat tähän mennessä heikentäneet pääosin pienituloisten kotitalouksien toimeentuloa. SOSTE on arvioinut, että hallituksen sosiaaliturvaan kohdistamat leikkaukset lisäävät tänä vuonna pienituloisten määrää 68 000 henkilöllä, joista 17 000 on lapsia.
Menoleikkaukset heikentävät myös kokonaiskysyntää, joka on jo ennestään heikkoa hitaan reaalipalkkakehityksen ja vähäisen investointihalukkuuden takia. Heikko kysyntä hidastaa talouskasvua.
Kaiken lisäksi syyskuussa voimaan astuvat arvonlisäverotuksen korotukset osuvat pienituloisiin kuluttajiin ja kurjistavat entisestään heidän asemaansa. Arvonlisäverokorotus nostaa hintatasoa ja heikentää kuluttajien ostovoimaa.
C-hepatiitin eliminointiohjelman lopettaminen todella lyhytnäköistä
Maailman terveysjärjestö WHO on asettanut tavoitteeksi C-hepatiitin eliminoimisen merkittävänä terveysongelmana vuoteen 2030 mennessä. Hallitus on nyt luopumassa tästä tavoitteesta.
C-hepatiittitartunnan saaneista suurin osa jää viruksen kantajiksi, eli infektio kroonistuu. Krooninen infektio lisää maksakirroosin ja maksasyövän riskiä. Lääkehoito on tehokas, mutta toki kallis. Paljon kalliimpaa ja vaikeampaa on kuitenkin maksakirroosin ja maksasyövän hoito.
”Kustannukset tulevat korkoineen maksettavaksi joidenkin vuosien kuluttua. Kyseessä on tarttuva sairaus, jonka leviämisen estäminen on kansanterveyden kannalta erittäin tärkeää. Ehdotus on suorastaan järjetön ja se tulee maksamaan paljon ja lisäämään kärsimystä”, kritisoi SOSTEn asiantuntijalääkäri Kati Myllymäki.
Hyvinvointialueilla on valtavat kustannuspaineet ja erikoissairaanhoito nielee valtaosan terveydenhuollon kustannuksista.
”On hullua säästää ennaltaehkäisevästä työstä, jolloin kustannukset siirtyvät jälleen erikoissairaanhoitoon. Sama pelko liittyy massiivisiin järjestöleikkauksiin, jos järjestöjen tekemä matalan kynnyksen edistävä ja ehkäisevä työ vähenee, ihmisten ongelmat pitkittyvät ja vaikeutuvat ja siirtyvät julkisen terveys- ja sosiaalihuollon kustannuksiksi”, jatkaa SOSTEn pääsihteeri Kiukas.
Veropohjaa on vahvistettava talouden tasapainottamistalkoissa
SOSTE peräänkuuluttaa hallitukselta uskallusta veropohjan vahvistamiseen. SOSTE esittää hallitukselle veropakettia, jolla voidaan parantaa kansanterveyttä ja vähentää terveysmenojen nousupainetta pitkällä tähtäimellä.
Valtion taloutta voi tasapainottaa myös niin, että toimenpiteet eivät heikennä jo ennestään heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. Alijäämän korjaamiseksi olisi järkevää korottaa niihin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvia veroja, joilla on varaa maksaa korkeampia veroja. Tällaisia veroja ovat ylempi pääomaverokanta, yhteisöverokanta ja listaamattomien yhtiöiden verotus.
”Valtion talouden tasapainottamiseksi on vahvistettava valtion verotuottoja. Tämä tapahtuu muun muassa ottamalla käyttöön uusi terveysvero, sitomalla valmisteverot indeksiin ja korottamalla yhteisöverokanta pohjoismaiselle tasolle. SOSTEn veropaketissa maltilliset veronkorotukset toisivat noin 3,2 miljardin euron lisäyksen verotuloihin ilman, että talouskasvu kärsisi”, Kiukas toteaa.
Hallitus suunnittelee uuteen Kela-korvausmalliin kohdennettavaksi noin 234,2 miljoonaa euroa vuodessa vuosien 2025–2027 ajaksi. Tästä valtion rahoitusosuus on noin 89,9 miljoonaa euroa vuosittain. SOSTE esittää tämän yksityisen hoidon Kela-korvauksien korottamisen perumista ja siihen varattujen eurojen kohdistamista suoraan hyvinvointialueille perusterveydenhuollon vahvistamiseksi, mikä helpottaisi hyvinvointialueita niiden talouspaineissa.