Järjestöbarometri 2024 -kyselyn mukaan 76 prosentilla valtakunnallisista sosiaali- ja terveysalan järjestöistä on vapaaehtoistoimintaa. Sote-järjestöjen erityispiirteenä on, että monet vapaaehtoisista kuuluvat myös itse järjestöjen toiminnan kohderyhmään. Keskimäärin kaksi kolmesta vapaaehtoisesta on myös järjestön jäsen ja kolme neljästä itse sairastavia, kuntoutuvia, vammaisia tai muuten erityisessä tai haastavassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä ja heidän läheisiään. Vapaaehtoisuus antaa heille mahdollisuuden siirtyä avun vastaanottajista aktiivisiksi toimijoiksi tarjoten samalla osallisuuden kokemuksia.
Sote-järjestöjen vapaaehtoistyö on usein luonteeltaan vaativaa. Vapaaehtoiset toimivat esimerkiksi kriisipuhelimien päivystäjinä, saattohoidon tukihenkilöinä ja vertaistukijoina. Tehtävät edellyttävät tarkkaa koulutusta ja ammattilaisten tukea, jotta toiminta on kaikille osapuolille turvallista ja laadukasta.
”Vaativiin tehtäviin sopivien vapaaehtoisten löytäminen, kouluttaminen ja tukeminen ovat laadukkaan ja kaikille osapuolille turvallisen vapaaehtoistoiminnan edellytys. Sen saavuttamiseksi tarvitaan myös järjestöjen ammattihenkilöstön panosta”, kertoo SOSTEn tutkija Juha Peltosalmi.
Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen Suomessa 2024 -tutkimuksen mukaan lähes puolet (43 %) Suomen viisitoista vuotta täyttäneistä osallistui vapaaehtoistoimintaan edeltävän vuoden aikana ja runsas neljä viidesosaa heistä toimi järjestöissä.
”Vaikka erilainen virallisiin organisaatioihin kytkeytymätön vapaaehtoistoiminta on yleistynyt, kansalaisjärjestöillä on edelleen keskeinen asema vapaaehtoistoiminnan organisoinnissa”, muistuttaa Juha Peltosalmi.
Järjestöjen palkattu henkilöstö organisoi ja tukee vapaaehtoistoimintaa
Valtakunnallisten sote-järjestöjen palkatusta henkilöstöstä noin puolet tekee työssään säännöllisesti yhteistyötä vapaaehtoisten kanssa. Joka viidennessä järjestössä koko henkilöstö tekee yhteistyötä vapaaehtoisten kanssa. Vapaaehtoistoiminnan tukemiseen on järjestöissä varattu keskimäärin kahta henkilötyövuotta vastaava resurssi.
Keskeinen toimintamalli vapaaehtoistoiminnan tukemiseksi on koulutus, jota antaa vapaaehtoisilleen yhdeksän järjestöä kymmenestä. Virkistystoimintaa tarjoaa toiminnassaan mukana oleville vapaaehtoisille kolme järjestöä neljästä. Seitsemän kymmenestä järjestöstä korvaa vapaaehtoistoimijoilleen toiminnasta koituvia kuluja. Lähes puolet järjestöistä tarjoaa vapaaehtoisilleen työnohjausta.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaukset uhkaavat vapaaehtoistoimintaa
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen vapaaehtoistoiminta ei useinkaan toimi pelkästään vapaaehtoisesti ja palkatta siihen osallistuvien panoksella, vaan vaatii tuekseen palkatun henkilöstön ohjausta.
”Tämä unohtuu usein julkisessa keskustelussa. Myös sosiaali- ja terveysjärjestöjen vapaaehtoistoiminnan edellytykset ovat vaarassa valtionavustusten leikkausten osuessa muun muassa ehkäisevään toimintaan, kohtaaviin toimintamuotoihin ja vertaistukeen”, muistuttaa Peltosalmi.
Tulokset perustuvat SOSTEn Järjestöbarometri 2024 -tutkimukseen. Järjestöbarometrissa tiedusteltiin sote-järjestöjen arvioita niiden toiminnasta, sen edellytyksistä, toimintaympäristöstä sekä niitä koskevista muutoksista. Kyselyyn vastasi 118 valtakunnallista järjestöjohtajaa ja 119 alueellista järjestötoimijaa. Tiedot kerättiin tammi-helmikuussa 2024.
Lisätietoja Järjestöbarometrin tuloksista antaa tutkija Juha Peltosalmi.
