Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa puhutaan paljon ennaltaehkäisyn ja hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen merkityksestä, mutta silti hallitusohjelmaan on kirjattu 100 miljoonan euron leikkaukset sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin vuodelle 2027. Tästä herää kysymys, tuntevatko päättäjät järjestöjen toiminnan ja merkityksen tarpeeksi hyvin?
Sosiaali- ja terveysjärjestöt edistävät sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä, ehkäisevät ongelmia sekä vahvistavat kansalaisten osallisuutta. Elämme ajassa, jossa tätä työtä tarvitaan enemmän kuin koskaan.
Järjestöiltä leikkaaminen ei ole säästö, vaan se romuttaa toimivaa järjestelmää, joka tuottaa merkittävää hyötyä sosiaali- ja terveyssektorille ennaltaehkäisyn, hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen ja osallisuuden muodossa.
Leikkaus tarkoittaa, että joka neljäs euro otetaan järjestöjen toiminnasta pois. Tämä osuu kipeimmin haavoittuviin ihmisryhmiin, jotka saavat apua ja tukea järjestöistä. Vaikutukset väistämättä näkyvät ihmisten pahoinvoinnin lisääntymisenä ja kasvavina sote-menoina. Järjestöjen leikkaukset lisäävät verorahoitteisten julkisten palvelujen kysyntää.
Järjestöjen ammatillinen-, vertais- ja vapaaehtoistoiminta tukee vahvasti hyvinvointialueita ja kuntia niiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Tämän työn kaataminen julkisen sektorin vastuulle ei ole järkevää, ei kustannustehokasta, eikä pitkälti edes mahdollista.
Mikäli järjestöjen toiminta loppuu, katoaa myös tietotaitoa. Järjestöt ovat usein keskittyneitä tiettyyn ryhmään ihmisiä: tieto on laajaa ja erikoistunutta ja usein syvempää kuin julkisella sektorilla. Siten järjestöjen palvelutkin ovat erikoistuneempia.
Sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden rahoitus on Suomessa keskeisesti julkisen sektorin varassa. SOSTEn liittokokous vetoaa hallituksen päättäjiin, että järjestöjen valtionavustuksissa noudatetaan pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta sekä pidetään kiinni parlamentaarisesta sovusta. Samaan aikaan järjestöjen varainhankintaa on helpotettava ja purettava byrokraattisia esteitä sen tieltä. Samalla on siirryttävä suurempiin avustuskokonaisuuksiin, joiden puitteissa järjestöt voivat itse priorisoida toimintaansa.
Järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseksi on joka tapauksessa toteutettava varainhankinnan mahdollistavat ja järjestöjen byrokratiaa vähentävät uudistukset. Lisäksi on otettava käyttöön maksatuksen ennakkomenettely, joka varmistaisi järjestöjen toiminnan, vaikka rahoituspäätöksen tekeminen syystä tai toisesta hidastuisi ministeriössä.
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n liittokokous pidettiin Helsingissä 13.3.2024