Tuleva hallitus aloittaa kautensa tilanteessa, jossa yhä useampi työnantaja kärsii työvoimapulasta. Avoimia työpaikkoja on lähes 200 000. Samaan aikaan työttömiä työnhakijoita on reilu 250 000, joista yli kaksi vuotta työttömänä olleita henkilöitä on 50 000 ja yli 50 vuotiaita 95 000. Ei ole kansantaloudellisesti kestävää, että avoimet työpaikat ja työnhakijat eivät kohtaa. Kaikkien osaamista tarvitaan hyvinvointiyhteiskuntamme palvelujärjestelmän rahoittamiseksi. Työvoimapulan ratkaisemiseksi on, työperäisen maahanmuuton lisäksi, investoitava kaikkien työllistymiseen sekä vahvistettava ihmisten työ- ja toimintakykyä.
Kaikki mukaan työelämään helpottamalla työn saantia
- Työajanjoustoja, osa-aikatöitä ja työnteon muotojen moninaistamista on määrätietoisesti edistettävä. Työn ja työpaikkojen muokkaamiseen kaikille sopivaksi on kiinnitettävä erityisesti huomiota.
- Työsopimuslainsäädäntöä on uudistettava siten, että osa-aikatyön tarjoaminen osatyökykyisille on nykyistä helpompaa. Tällä hetkellä työsopimuslaissa säädetään, että työnantajalla on aina ensisijainen lisätyön tarjoamisvelvoite osa-aikaisille työntekijöillensä, jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä heille sopiviin tehtäviin. Tämä on joustamaton sääntö. Toteutuessaan SOSTEn esittämä muutos mahdollistaisi sen, että useammat haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, kuten osatyökykyiset, pääsisivät osa-aikatyöhön.
- Työmarkkinoilta syrjäytymistä voi parhaiten ehkäistä antamalla työn ohella ihmiselle yksilöllistä tukea ja valmennusta. Ensi hallituskaudella on kehitettävä uusi tukimalli, jolla järjestöt tai yritykset voivat yksilöllisesti tukien työllistää erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä. Uusi tukimalli mahdollistaisi sen, että palkkatuetun työn ohessa pystyttäisiin tarjoamaan laajempi ja parempi yksilöllinen tuki. Tämä tarjoaisi paremmat mahdollisuudet päästä jatkopolulle kohti avoimia työmarkkinoita.
- Työn vastaanottamisen esteitä on purettava parantamalla sosiaalietuuksien ja palkkatulojen yhteensovittamista. Esimerkiksi lineaarisen mallin kehittämistä työkyvyttömyyseläkkeen ja palkkatulojen yhteensovittamiseksi tulee jatkaa.
- Työvoiman kysyntää on lisättävä hyödyntämällä julkisia hankintoja nykyistä tehokkaammin työllisyyspolitiikan välineenä. Tämä tapahtuu käyttämällä hankinnoissa työllistämisehtoa. Tällä hetkellä tätä mahdollisuutta käytetään vähän.
- Haavoittavimmissa asemassa olevien työllistymistä on tuettava vahvistamalla tarvelähtöisiä työllisyyspalveluita.
Vahvistetaan ihmisten työ- ja toimintakykyä – Vain hyvinvoiva ihminen työllistyy
- Työ- ja toimintakykyä on vahvistettava toteuttamalla terapiatakuu.
- Työttömien pääsyä kuntoutukseen on tehostettava ja järjestettävä heille ennaltaehkäisevät terveyspalvelut.
- Kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön uudistuksia on edistettävä.
- Osaamisen vahvistamista on tuettava turvaamalla oppimisen tuen palvelut kaikilla koulutusasteilla sekä työttömille ja jo työelämässä oleville.
Investoinnit työllisyysasteen nostamiseksi haavoittuvimmissa asemassa olevien työllisyyttä parantamalla ja koko väestön työkykyä ja osaamista parantamalla ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Esimerkiksi työelämän ulkopuolella olevista osatyökykyisistä ja vammaisista 65 000 haluaisi työskennellä. Laaja työttömyys mukaan lukien meillä on 400 000 henkilön työvoimareservi, jota ei tulisi hukata. Alityöllisyys ja jopa työvoiman ulkopuolelle jääminen on yleistä erityisesti matalasti koulutetuilla, joilla on myös useasti muita terveyteen ja työkykyyn liittyviä työllistymisen esteitä.
Joka neljäs peruskoululainen tarvitsee oppimiseensa vahvempaa tukea. Tuen resurssien varmistaminen perusopetuksessa on tärkeää, jotta pidennetyn oppivelvollisuuden tavoite toteutuu niin, että toisella asteella opiskelevat ovat opiskelukykyisiä. Tuen tarve ei lopu peruskouluun, vaan se jatkuu läpi elämän. Yli 600 000 työikäisellä puutteelliset perustaidot sekä heikot oppimisvalmiudet estävät uuden oppimista. Oppimisen vaikeudet ovat yksi suurimmista työelämästä syrjäyttävistä tekijöistä. Tällä hetkellä oppimisen tuen palveluita ei työikäisille ole.
Mielenterveyden ongelmat ovat yleisin syy työkyvyttömyyteen. Ne ovat yleisin syy myös sairauspäivärahan saamiselle. Erityisesti nuorilla mielenterveyssyistä alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet ja pitkät sairauspoissaolot ovat yleistyneet huolestuttavan nopeasti. Mielenterveyssyiden takia menetämme 17 miljoonaa työpäivää vuodessa. Mielenterveyteen panostaminen on keskeinen keino työllisyysasteen nostamisessa. Varttuneemmilla työikäisillä suurin työkyvyn uhka on tuki- ja liikuntaelimistön ongelmat. Kuntoutuksella voidaan parantaa fyysisen toimintakyvyn ohella henkistä jaksamista, työkykyä ja arkielämässä selviytymistä.
Työttömien työnhakijoiden lisäksi Suomessa on noin 300 000 osatyökykyistä työelämässä, joiden työssä pysymisen tukeminen on ensiarvoisen tärkeää. SOSTE painottaa hyvinvointitaloudellisia investointeja työkykyyn – terveyteen, hyvinvointiin ja osaamiseen – keskeisenä keinona nostaa työvoiman tuottavuutta ja potentiaalista työllisyysastetta.
Työttömyyden hinta on inhimillisesti, mutta myös yhteiskunnalle kova. Meillä ei ole varaa hukata olemassa olevaa työvoimapotentiaalia. Talouskasvua rakennetaan investoimalla kaikkien työllistymiseen.