SOSTE esittää hallitukselle veropakettia, jolla voidaan parantaa kansanterveyttä ja vähentää terveysmenojen nousupainetta pitkällä tähtäimellä. Lisäksi valtion taloutta voidaan tasapainottaa niin, että toimenpiteet eivät heikennä jo ennestään heikoimmassa asemassa olevien tilannetta.
Petteri Orpon hallituksen sopeutustoimet ovat tähän mennessä heikentäneet pääosin pienituloisten kotitalouksien toimeentuloa. SOSTE on arvioinut, että hallituksen sosiaali- ja työttömyysturvaan kohdistamat leikkaukset lisäävät tänä vuonna pienituloisten määrää 68 000 henkilöllä, joista 17 000 on lapsia.
Sen sijaan suurituloiset ovat hyötyneet suhteellisesti eniten hallituksen tekemästä tuloverotuksen kevennyksestä, johon kuuluu korkeimman tuloveroryhmän alarajan nostaminen 85 800 eurosta 150 000 euroon. Hallituksen tuloverokevennys lisää julkisen talouden velkaantumispaineita noin 400 miljoonalla eurolla vuosittain.
Kokonaisveroasteen lasku kasvattaa julkista velkaantumista
Valtiovarainministeriö on arvioinut, että vuoteen 2027 mennessä Suomen kokonaisveroaste laskee rakenteellisista syistä noin 2,9 prosenttiyksikköä ja verotulot vähenevät vuoteen 2022 verrattuna noin 8 miljardilla eurolla. Koska valtion tulot ovat pääosin verotuloja, Suomen julkinen velka kasvaa merkittävästi, ellei veroja koroteta ja verokertymää lisätä.
Suomessa kokonaisveroaste on regressiivinen, eli veroaste laskee, suurituloisimman 1 prosentin sisällä, koska pääomatuloja verotetaan korkeita ansiotuloja heikommin. Suurituloisiin kohdistuvien verojen korottaminen olisikin järkevää verotuksen progressiivisuuden turvaamiseksi.
Yhteisöverokanta on Suomessa EU:n keskiarvoa matalampi, eli sitä olisi varaa korottaa. Tämä lisäisi valtion tuloja merkittävästi ja koituisi suurituloisimman 10 prosentin maksettavaksi.
Yhteisöverokannan korottaminen ei todennäköisesti vähentäisi investointejakaan, sillä 2010-luvun alussa toteutettu 6 prosenttiyksikön kevennys yhteisöverokantaan ei tutkitusti lisännyt investointeja Suomessa. Veronkevennysten sijaan talouskasvua olisi järkevää vahvistaa esimerkiksi tasa-arvoisemman tulonjaon ja julkisen kulutuksen avulla, jotka lisäisivät kysyntää sekä parantaisivat yritysten odotuksia ja investointeja.
Sosiaaliturvasta ei ole enää varaa leikata
SOSTE korostaa, että sosiaaliturvasta ei ole enää varaa leikata tällä hallituskaudella. Sosiaaliturvaetuuksien indeksijäädytyksistä pitäisi luopua jo ensi vuodesta lähtien.
”Erikoissairaanhoidon maksuihin suunnitellut 10 prosentin korotukset sekä mahdolliset arvonlisäveroon tehtävät muutokset osuvat eniten juuri pienituloisiin, jotka ovat jo nyt joutuneet hallituksen leikkauspolitiikan maksumiehiksi. Siksi niitä ei pidä korottaa. Ei ole realistista odottaa, että esimerkiksi arvonlisäveron nousu kompensoitaisiin pienituloisille samalla, kun sosiaaliturvaa on jo leikattu”, muistuttaa SOSTEn pääekonomisti Otto Kyyrönen.
Hyvinvointialueet kamppailevat rahoituspaineiden keskellä. SOSTEn mielestä olisi perusteltua, että hyvinvointialueille annettaisiin 2–3 vuotta lisäaikaa talouden tasapainottamiseen. Muutoin sopeuttamistoimia tehdään ennen kaikkea perustasosta ja ehkäisevästä toiminnasta, johon painopistettä pitäisi hallitusohjelman ja uudistusten tavoitteiden mukaan päinvastoin siirtää.
Järjestöjen toiminta on merkittävä osa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja se tukee hyvinvointialueita niiden ennaltaehkäisevässä työssä.
”Kehyskaudella sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin ja sitä kautta toimintaedellytyksiin kohdistuu merkittävä leikkausuhka, 25 prosenttia vuonna 2027. Nämä leikkaukset on peruttava, jotta työ ihmisten auttamiseksi voi jatkua vahvana eikä tarve verorahoitteisille julkisille palveluille tästä syystä kasva”, painottaa Kyyrönen.
SOSTE esittää:
- Valtion talouden tasapainottamiseksi on vahvistettava valtion verotuottoja. Tämä tapahtuu muun muassa ottamalla käyttöön uusi terveysvero, sitomalla valmisteverot indeksiin ja korottamalla yhteisöverokanta pohjoismaiselle tasolle. SOSTEn veropaketissa maltilliset veronkorotukset toisivat noin 3,2 miljardin euron lisäyksen verotuloihin ilman, että talouskasvu kärsisi.
- Mikäli hallitus tekee myös lisäsopeuttamistoimia, leikkausten vaikutukset eri kotitalouksiin on ennakolta arvioitava huolellisesti, jotta ei tehdä köyhyyttä lisääviä päätöksiä.
SOSTEn esitykset valtion verotulojen vahvistamiseksi
1. ehdotus: Terveysveron käyttöönotto
Arvonlisäveron osuus tuloista on suurempi pienituloisilla, eli arvonlisäverokantojen korotus kohdistuu eniten pienituloisiin. Tämä ei ole nykytilanteessa oikeudenmukaista, sillä sosiaali- ja työttömyysturvan heikentäminen vastuuttaa jo ennestään yksinomaan pienituloisia julkisen talouden tasapainottamisesta.
Sokeriin kohdistuva terveysvero olisi arvonlisäveroa parempi vaihtoehto. Se sallisi kuluttajien valita kalliimman epäterveellisen ja halvemman terveellisen tuotteen väliltä, millä olisi pidemmällä aikavälillä kansanterveyttä parantava ja sote-menoja alentava vaikutus. Porrastettu sokerivero kannustaisi myös teollisuutta vähentämään sokerin määrää tuotteista – samanlaista kannustinvaikutusta ei ole arvonlisäverolla. Ensivaiheessa terveysvero voisi kohdistua sokeriin, mutta myöhemmässä vaiheessa on tarkasteluun otettava myös suolan ja kovan rasvan määrä. Mitä laajempi veropohja terveysverolla on, sitä enemmän sillä on kansanterveyttä ja verotuottoja parantavia vaikutuksia.
- Sokeriin kohdistuva terveysvero tuottaisi lyhyellä aikavälillä vähintään 0,5 miljardin euron lisäyksen verotuloihin.
- Oluen valmisteveron kevennyksen peruminen sekä tupakkaveron kiristäminen jo ensi vuodesta alkaen lisäisivät verotuloja vajaalla 0,1 miljardilla eurolla.
2. ehdotus: Haittaverojen sitominen hintatasoon
Haittaveron taso määräytyy tuotteen ominaisuuden, esimerkiksi haitallisen ainesosan määrän, perusteella. Koska haittaveroja ei ole indeksoitu, niiden reaalinen arvo laskee inflaation myötä.
- Haittaverojen indeksointi lisäisi verotuloja 0,5–0,8 miljardilla eurolla
3. ehdotus: Ansiotuloverotukseen ei lisää kevennyksiä
Hallitus on keventänyt ansiotuloverotusta ja nostanut korkeimman tuloveroryhmän alarajan 85 800 eurosta 150 000 euroon. Tämä veronkevennys hyödyttää eniten suurituloisia, joille inflaatio ja korkeat korot ovat muutenkin siirtäneet muiden tuloryhmien tuloja.
- Hallitus toteutti tänä vuonna 2,8 prosentin ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksen. Indeksitarkistuksen jäädyttäminen lisäisi verotuloja todennäköisesti noin 0,6 miljardilla eurolla
4. Ehdotus: Listaamattomien yhtiöiden erityisaseman poisto
Listaamattomilla yhtiöillä on Suomessa merkittävä erityisasema. Jos maksetun osingon osuus ei ole yli 8:aa prosenttia yrityksen nettovarallisuudesta ja osinko ei ylitä 150 000:ta euroa, 75 prosenttia osingosta on verovapaata tuloa. Muunlaisten yhtiöiden osingoista vain 15 prosenttia on verovapaata tuloa.
- Jos verovapaus muutettaisiin koskemaan 60:tä prosenttia listaamattomien yhtiöiden maksamista osingoista, jotka eivät ylitä 4:ää prosenttia yhtiön nettovarallisuudesta, verotulot kasvaisivat noin 0,4 miljardilla eurolla.
5. ehdotus: Yhteisöveron korotus
Suomessa otettiin vuonna 1993 käyttöön eriytetty tuloverojärjestelmä, minkä vuoksi pääomatuloja verotetaan vähemmän kuin korkeita ansiotuloja. Koska suurituloisten tulot koostuvat pääosin pääomatuloista, kokonaisveroaste laskee suurituloisimman prosentin sisällä.
Viimeaikaisissa tutkimuksissa on havaittu, että suurituloisiin kohdennetut veronkevennykset eivät lisää investointeja, työllisyyttä tai talouskasvua. Suurituloisten verottaminen ei siis todennäköisesti hidastaisi talouskasvua.
Yhteisöveroa laskettiin 6 prosenttiyksiköllä vuosina 2012–2014, mikä kevensi vain suurituloisten verotusta. Nykyään yhteisövero on 20 prosenttia, joka on noin 1 prosenttiyksikön EU:n keskiarvoa matalampi.
- Jos yhteisövero nostettaisiin Tanskan ja Norjan tasolle 22 prosenttiin, se lisäisi verotuloja noin 0,9 miljardilla eurolla
6. ehdotus: Ekologista kestävyyttä tukevat verot
Luonnon kantokyky on turvattava ekologisen siirtymän avulla. Oikein kohdennetut haitta- ja päästöverot auttavat ekologisen siirtymän toteuttamisessa. Lisäksi haitta- ja päästöveroja on järkevää kompensoida tulonsiirroilla, jotka takaavat, että siirtymästä koituvat kustannukset eivät lisää eriarvoisuutta.
Päästömaksuja voi palauttaa kuluttajille niin kutsutun hiiliosingon avulla. Hiiliosinko voidaan maksaa joko tasasuuruisena, kuten Sveitsissä, tai kotitalouden tulotason perusteella, kuten Brittiläisessä Kolumbiassa.
Kun kansantalous muuttuu ekologisesti kestävämmäksi, haitta- ja päästöveroista syntyvät tulot vähenevät. Tästä syystä verotusta ei voi rakentaa haitta- ja päästöverojen varaan pitkällä aikavälillä, vaan niiden tarkoitus on pikemminkin ohjata kuluttajien ja yritysten toimintaa.
- Hallitus on alentanut energiatuotteisiin kohdistuvia valmisteveroja. Tämän heikennyksen peruminen lisäisi verotuloja 0,15 miljardilla eurolla.