Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä (13.8.) sosiaali- ja terveysjärjestöiltä aiotaan ensi vuonna leikata peräti 127 miljoonaa euroa, mikä on 33 prosenttia tähän vuoteen verrattuna. VM:n esityksessä esitetään myönnettäväksi 253 miljoonaa euroa avustuksina yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen, kun vastaavasti tänä vuonna myönnetty summa oli 380 miljoonaa euroa.
SOSTEn valtuusto keskusteli asiassa kokouksessaan 19.8.2020.
”Toteutuessaan leikkaukset vaikuttaisivat merkittävällä tavalla monien, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tai muuten tukea ja apua tarvitsevien ihmisten elämään: lasten, nuorten, iäkkäiden, päihde- ja mielenterveysongelmaisten, vähemmistöjen, vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja pitkäaikaistyöttömien. Tätä työtä yhteiskunnalla ei ole varaa menettää, eikä myöskään mahdollisuutta paikata. Valtioneuvoston on ratkaistava sote-järjestöjen tekemän yleishyödyllisen toiminnan rahoitusongelma syksyn budjettiriihessä. Kysymys on koko hallitusta koskeva”, painottaa SOSTEn valtuuston puheenjohtaja Kari Mäkinen.
Viime keväänä koronakriisin sosiaalisia vaikutuksia pohtineen työryhmän havainto oli, että koronakriisi toi näkyviin niin suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksia kuin hyvinvointiyhteiskunnan murtumakohtia. Nämä murtumakohdat eivät syntyneet koronakriisin myötä, vaan niiden juuret olivat olleet jo olemassa. Koronakriisi toi ne esiin ja nyt on aika korjata ne. Valtiovarainministeriön budjettiesityksen viesti on räikeässä ristiriidassa työryhmän havaintoihin, jonka mukaan järjestöt ja muu kansalaisyhteiskunta on nähtävä hyvinvointipalveluja vahvistavana tekijänä.
Sosiaali- ja terveysministeriön oma budjettiesitys leikkaisi järjestöiltä 70 miljoonaa euroa. Vielä keväällä koronakriisin aikaan STM vetosi järjestöihin, jotta ne toimisivat ihmisten auttamiseksi, ilman, että miettisivät toimintansa sopeuttamista. Tähän vetoomukseen nähden esitetyt leikkaukset antavat täysin päinvastaisen viestin.
Järjestöjen kohtalosta päätetään budjettiriihessä
Yleishyödyllisten toimijoiden, kuten sote-järjestöjen, rahoitus tulee pitkälti Veikkauksen rahapelitoiminnan tuotoista. Tuottojen lasku johtuu muun muassa hajasijoitettujen automaattien määrän vähentämisestä, siirtymisestä tunnistautumiseen automaattipelaamisessa sekä ulkomaisille sivustoille suuntautuvasta pelaamisesta.
Rahoitusvajetta voi paikata esimerkiksi arpajaisveroa alentamalla, siirtämällä avustuskohteita valtion budjettirahoituksen piiriin, kompensoimalla tuoton laskua suoraan budjettivaroin ja vahvistamalla Veikkauksen kanavointikykyä.
Esimerkiksi laskemalla arpajaisveroprosenttia Veikkaukselle jäisi enemmän tuloutettavaa. Arpajaisveroprosenttia on nostettu 2000-luvun aikana n. 4 %:sta nykyiseen 12 %:iin. Arpajaisveron tuotto on noin 230 milj. nykyisellä 12 % veroasteella. Veron lasku olisi teknisesti helposti toteutettavissa.
Arpajaislainsäädännöllä voidaan puolestaan varmistaa, että pelaaminen kanavoituu Veikkaukselle, jotta yleiskatteellisesta budjetista kompensoitava osuus ei alati jatkossa kasva. Kanavoinnin tarkoituksena ei ole lisätä pelaamista, vaan kanavoida jo tapahtuva pelaaminen toimiluvattomilta yhtiöiltä vastuullisuuttaan vahvistaville toimiluvallisille yhtiöille.
On myös harkittava, voitaisiinko joitain toimintoja siirtää suoraan budjettirahoitukseen. Järjestöjen yhteistyöllä ja toiminnan tehostamisella voidaan myös saada pitkällä aikavälillä ja hyvin suunnitellen aikaan säästöjä.
Viime keväänä koronan aiheuttamassa poikkeustilanteessa sosiaali- ja terveysjärjestöt muuttivat nopeasti toimintaansa ja tavoittivat entistä enemmän ja uusia avuntarvitsijaryhmiä, tarjosivat psykososiaalista tukea ja turvaa riskiryhmille, jotka muuten olisivat joutuneet eristäytymään normaalista elämästä ja jääneet palveluiden ulkopuolelle. Tämä avuntarve ei ole ohitse.
Järjestöjen kanssa on keskusteltava rahoituksen tulevaisuudesta. Siihen tarvitaan suunnitelmallisuutta, ei äkkiliikkeitä. Erityisen huolestuttavaa on, että rahoitusleikkaukset kohdistuvat voimakkaimmin pitkäjänteiseen perusrahoitukseen.
Lisätietoja antaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.