SOSTEn tuoreet laskelmat osoittavat, että hallituksen esittämät indeksijäädytykset sekä työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset lisäävät köyhyyttä koko maassa. Tarkennettujen simulointien mukaan köyhien määrä kasvaa väestötasolla 9,2 prosenttia ja köyhien lasten peräti 13,6 prosenttia. SOSTE selvitti köyhyyden muutokset maakunnittain.
Tuoreiden laskelmien mukaan koko maan tasolla köyhien määrä lisääntyy 68 000 henkilöllä, joista alle 18-vuotiaita on 16 700. Eniten köyhyys lisääntyy Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa (1,5 prosenttiyksikköä). Pohjois-Karjalassa tämä tarkoittaa 2 490 ja Keski-Suomessa 3 870 köyhyysrajan alapuolelle tippuvaa ihmistä.
”Sosiaaliturvaleikkausten rinnalla hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuu merkittäviä säästöpaineita. Köyhyyden ja toimeentulotuen tarpeen lisääminen samalla kun sosiaali- ja terveyspalveluita heikennetään, on hirvittävän huono yhtälö”, toteaa SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen.
Kun köyhyys lisääntyy, lisääntyy myös sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuva paine. Tutkimusnäyttö osoittaa, että perheiden siirtyminen toimeentulotuelle lisää esimerkiksi terveydenhuollon ja lastensuojelun kustannuksia.
SOSTEn laskelmat osoittavat, että leikkausten seurauksena myös lapsiköyhyys kasvaa. Koko maan tasolla lapsiköyhyys kasvaa 1,6 prosenttiyksiköllä. Lapsiköyhyys lisääntyy eniten Päijät-Hämeessä, jossa 790 lasta tippuu köyhyysrajan alle (kasvu 2,2 prosenttiyksikköä). Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa kasvu on 2,1 prosenttiyksikköä. Keski-Suomessa lapsia putoaa köyhyyteen 1010 ja Pohjois-Karjalassa 560.
”Perheen köyhyys voi vaikuttaa kauaskantoisesti nuoren elämään. Näin perheiden tämänhetkiset toimeentulo-ongelmat aiheuttavat myös yhteiskunnalle kuluja pitkälle tulevaisuuteen”, muistuttaa Järvinen.
Leikkausten seurauksena toimeentulotuen tarve kasvaa kaikissa maakunnissa. Kasvua on koko maan tasolla 1,2 prosenttiyksikköä, joka tarkoittaa 65 000 uutta toimeentulotuen asiakasta. Suurin kasvu (1,5 prosenttiyksikköä) toimeentulotuen tarpeessa on Pohjois-Karjalassa, joka tarkoittaa 2 400 uutta toimeentulotuen asiakasta.
Laskelmissa on huomioitu hallituksen linjaamat indeksijäädytykset, työttömyysturvan porrastus, työttömyysturvan suojaosan ja lapsikorotusten poisto, suurin osa asumistuen leikkauksista sekä lapsilisien korotukset. Näiden lisäksi sosiaaliturvaan on tulossa myös muita leikkauksia, kuten esimerkiksi työttömyysturvan omavastuuajan ja työssäoloehdon pidennys sekä toimeentulotuessa hyväksyttävien asumismenojen tiukennus. SOSTEn 18.9. julkaisemiin laskelmiin verrattuna nyt on huomioitu myös verolainsäädäntö ja muun muassa tarkemmin KEL-indeksikorotukset.
