Toimeentulotukilain kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän loppumuistio julkaistiin keskiviikkona 8. tammikuuta. Muistio sisältää työryhmän ehdotukset siitä, miten toimeentulotukilain kokonaisuudistukselle asetettuihin tavoitteisiin voitaisiin päästä.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa uudistukselle on asetettu tavoitteeksi vahvistaa henkilön itsenäistä selviytymistä, vähentää pitkäaikaista toimeentulotukiriippuvuutta ja selkiyttää toimeentulotuen roolia viimesijaisena harkintaa vaativana perusturvaan kuuluvana rahaetuutena. Työryhmän muistiota on tarkoitus hyödyntää toimeentulotuen kokonaisuudistuksen valmistelussa. Hallitus tekee päätökset etenemisestä muistiota hyödyntäen.
SOSTE näkee huolestuttavana säästöjen hakemisen toimeentulotuen velvoittavuutta lisäämällä. Mahdollisiksi toimenpiteiksi ehdotetaan muun muassa ensisijaisten etuuksien hakematta jättämisen lisäämistä perusteeksi perusosan alentamiselle, perusosan alentamista koskevan prosessin tehostamista sekä työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisen velvoittavuuden tiivistämistä. Työryhmä arvioi, että lainsäädäntöä voisi muuttaa siten, että toimeentulotuen perusosan alentaminen olisi mahdollista myös käytännössä kertaluonteisten laiminlyöntien tilanteissa.
Toimeentulotuen perusosan alentamisten lisääminen ei ole kannatettavaa
SOSTEn jäsenistölleen keväällä 2024 tekemässä kyselyssä vastaajat katsoivat, että toimeentulotuen perusosan alentaminen ei saa aikaan toivottuja tuloksia. Syyksi ensisijaisten etuuksien hakematta jättämiseen tai työttömyysturvan vaatimusten laiminlyönteihin vastaajat näkivät ihmisten työ- ja toimintakyvyn haasteet ja elämänhallinnan puutteet.
”Kun tilanne johtuu henkilön alentuneesta toimintakyvystä, ei perusosan alennus paranna sitä. Sen sijaan alennus johtaa ihmisten taloudellisten haasteiden lisääntymiseen ja elämänhallinnan heikentymiseen entisestään”, toteaa SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen.
Työryhmä ehdottaa, että jatkossa toimeentulotuen perusosaa olisi mahdollista leikata jopa 50 prosentilla.
”Tämä on mittava leikkaus eikä voi olla vaarantamatta toimeentuloa ihmisillä, jotka usein muutenkin ovat haavoittuvassa asemassa”, Järvinen sanoo.
Työryhmä tunnistaa, että velvoittavuuden lisääminen tarkoittaisi käytännössä myös oikea-aikaisten ja vaikuttavien palvelujen parempaa yhteyttä etuuksien kanssa ja että syrjäytymisen ehkäiseminen edellyttää panostuksia palveluihin. Muistion julkaisun yhteydessä järjestetyssä sidosryhmätilaisuudessa tuli kuitenkin esille, että hyvinvointialueilla resursseja palveluiden parantamiseen ei juurikaan ole.
”Pahimmassa tapauksessa käy niin, että toimeentulotuen varassa oleviin ihmisiin kohdistuu kaavamaisesti enemmän velvoitteita ja sanktioita, mutta palvelujärjestelmä ei tue heitä tilanteensa parantamisessa.”
Hallituksen esitys toimeentulotukilain uudistamiseksi on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2025. Hallituksen esityksen luonnoksesta järjestetään kuulemistilaisuus ja lausuntokierros keväällä 2025.