Petteri Orpon hallituksen ohjelma Vahva ja välittävä Suomi sisältää hyviä esityksiä muun muassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, osatyökykyisten työllistämisestä sekä sosiaaliturvajärjestelmämme selkiyttämisestä. Suurta huolta herättää erityisesti eri leikkaustoimien kumuloituvat vaikutukset kaikkein heikoimmassa asemassa oleville. SOSTE pitää tärkeänä, että päätösten vaikutukset arvioidaan huolellisesti, jotta ne kohdentuvat oikeudenmukaisesti, eivätkä lisää eriarvoisuutta tai kasvata terveyseroja.
Järjestöjen toimintaedellytykset
Sosiaali- ja terveysjärjestöt edistävät hyvinvointia ja terveyttä, ehkäisevät ongelmia sekä vahvistavat osallisuutta. Tämä rooli on ohjelmassa tunnistettu ja järjestöjen apuun luotetaan monessa kohtaa. Ristiriitaista sen sijaan on, että samaan aikaan suunnitellaan järjestöjen toimintaa supistavia massiivisia valtionavustusleikkauksia, jotka astuisivat voimaan vuonna 2027.
Mitä hyvää?
- Valmistellaan ja toimeenpannaan kansalaisjärjestöstrategia. Työ on syytä käynnistää heti ja ottaa siihen järjestökenttä laajasti mukaan. Strategisesta työskentelystä on nopeasti siirryttävä konkreettiseen toimeenpanoon, kuten avustusjärjestelmän byrokratian keventämiseen ja varainhankinnan mahdollisuuksien helpottamiseen.
Mitä huonoa?
- Hallitus suunnittelee 100 miljoonan euron leikkausta sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin hallituskauden lopulla. Toteutuessaan tämä tarkoittaisi avustustason laskua nykyisestä lähes 25 prosentilla, mikä olisi katastrofaalinen isku järjestöjen perustyölle.
- Näin massiivinen avustusten tason lasku näkyisi vääjäämättä järjestöjen tukiverkostojen ja avun huomattavana karsiutumisena, mikä osuisi juuri kaikkein haavoittuvimpiin ihmisryhmiin.
Perusturvan leikkaukset kurittavat jo valmiiksi heikommassa asemassa olevia
SOSTE on huolissaan siitä, että eri toimien kumuloituvat vaikutukset osuvat samoihin ihmisiin leikaten merkittävästi pienituloisimpien toimeentuloa. Päätökset vievät yhä kauemmas köyhyyden vähentämisen tavoitteesta, johon Suomi on sitoutunut.
Köyhyys ja toimeentulovaikeudet tulevat lisääntymään, toimeentulotuen tarve kasvaa. Esimerkiksi Helsingissä vuokralla asuvaan yksinhuoltajaan osuvat indeksijäädytykset, työttömyysturvan suojaosan ja lapsikorotusten poistaminen, asumistuen ja toimeentulotuen leikkaukset sekä asiakasmaksujen ja lääkkeiden hintojen nousu. Tutkijat ovat laskeneet pelkästään lapsikorotusten poistamisen lisäävän lasten köyhyysriskiä.
Mitä hyvää?
- Hallitus uudistaa sosiaaliturvaa yleistuen mallilla. Tämä on hyvä tavoite. Uuden mallin vaikutuksia pystyy kuitenkin arvioimaan vasta, kun se tarkentuu.
- Etuuksien yhtenäistäminen aloitetaan luomalla asiakkaille yhden hakemuksen malli puoliväliriiheen mennessä. Tämä on kannattava tavoite, jota SOSTE itsekin on jo pitkään ajanut.
Mitä huonoa?
- Sosiaaliturvaan ehdotetut leikkaukset kumuloituvat samoille henkilöille ja leikkausten kompensoimiseksi luvatut toimet eivät osu samalle joukolle, jolta leikataan. Esimerkiksi työttömyysturvan lapsikorotusten leikkausten uudelleen kohdennus lapsiperheille lapsilisän kautta hyödyttää kaikkia etuuden saajia, myös hyvätuloisimpia.Kaikkein pienituloisimmille ei tuloveronkevennyksistä ole iloa.
- Kaikki KEL- ja kuluttajahintaindeksikorotukset jäädytetään vaalikaudeksi. Tämä tosiasiallisesti pienentää tukien tasoa.
- Asumistuen suuret leikkaukset osuvat pienituloisiin. Pienituloisten asuminen vaikeutuu, erityisesti Helsingissä, jossa se on jo muutenkin ollut kallista. Toimet ovat vastakkaisia hallitusohjelmaan kirjatulle panostukselle pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen.
- Toimeentulotuen asumiskulujen omavastuuta korotetaan ja tuen velvoittavuutta lisätään. Tämän lisäksi selvitetään jopa mahdollisuutta viimesijaisen tuen epäämiseen. Ehdotukset ovat perustuslaillisesti haastavia ja lisäävät köyhyysriskiä.
Palveluntuotantolähtöisyyden sijaan keskityttävä asiakaslähtöisyyteen
Hallitusohjelmassa painotetaan oikea-aikaista hoitoon pääsyä ja jonojen purkamista, mikä on ehdottoman välttämätöntä, jotta kansalaisten luottamus terveydenhuoltojärjestelmäämme säilyy ja että hoitoon päästään ajoissa. Sosiaali- ja terveyspalveluihin osoitettavat leikkaukset kuitenkin heikentävät palveluita. Hyvinvointialueiden autonomia supistuu entisestään valtion ohjauksen kiristyessä ja niillä on kovin vähän taloudellista liikkumavaraa. Valitettavaa on myös se, että sosiaalihuolto loistaa tekstissä poissaolollaan.
Mitä hyvää?
- Akuuttien hoitojonojen purkuun panostetaan ja hoidon jatkuvuuden vahvistamisessa hyödynnetään omalääkäri-, omahoitaja- ja omatiimimallia. Tähän on varattava riittävästi myös resursseja.
- Perustason mielenterveyspalveluiden kehittäminen ja saatavuuden parantaminen sekä lasten ja nuorten terapiatakuu ovat tärkeitä uudistuksia, joita SOSTE kannattaa lämpimästi.
- Lääkekorvausten vuosiomavastuun jakaminen osiin helpottaa pienituloisten lääkkeen käyttäjien arkea ja tämä on ollut sote-järjestöjen tavoite jo pitkään.
Mitä huonoa?
- Sairastuneiden kokonaismaksurasitusta kasvattavat erikoissairaanhoidon asiakasmaksujen korotus ja lääkkeiden arvonlisäveron nosto. Jo nyt Suomessa puoli miljoonaa asiakasmaksua päätyy vuosittain ulosottoon.
- Hyvinvointialueille osoitetut leikkaukset merkitsevät palveluverkon supistamista, jota on mahdotonta korvata täysin uusilla digitaalisilla palveluilla. Vaarana on, että osa asiakkaista jää kokonaan palveluiden ulkopuolelle. Tämän mittakaavan leikkaukset uhkaavat kansalaisten perustuslaillisia oikeuksia.
- Sote-uudistuksen yksi keskeisimpiä tavoitteita on ollut sote-integraatio eli palvelukokonaisuuksien yhteensovittaminen sekä ehjät ja sujuvat palveluketjut. Monikanavarahoituksen lisääminen uhkaa tätä tavoitetta.
Kansanterveyden edistämisen tavoitteet ja teot ristiriidassa
Hallitusohjelmassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä korostetaan. Samaan aikaan esitetään toimia, jotka päinvastoin voivat heikentää terveyttä ja kasvattaa sosioekonomisia terveyseroja. Haittaveroja olisi voitu kiristää selvästi enemmän ja ottaa käyttöön uusi terveysperusteinen sokerivero, joka olisi edistänyt kansanterveyttä ja sen verotuotot olisivat olleet huomattavat.
Mitä hyvää?
- Kuntien, hyvinvointialueiden sekä järjestöjen vastuunjakoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä selkiytetään. Järjestöjen osallistuminen tähän työhön on varmistettava.
- Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) -kertoimen painoarvoa on tarkoitus kasvattaa. Sitä on kasvatettava merkittävästi, jotta painopisteen siirto kuluja säästävään ennaltaehkäisevään työhön onnistuu.
- On tärkeää, että järjestöjen osaaminen otetaan vahvasti mukaan poikkihallinnollisiin ohjelmiin, joilla edistetään liikuntaa ja vähennetään kansansairauksia.
Mitä huonoa?
- Olutveron alennus, 8 prosenttisten juomien tuominen kauppoihin sekä alkoholin etämyynnin helpottaminen eivät edistä terveyserojen kaventamista tai kansanterveyttä vaan lisäävät sote-kustannuksia.
- Terveysperusteisten verojen, kuten sokeriveron, käyttöönottoa ei edes selvitetä. Virvoitusjuomaveron kiristys 30 miljoonalla ei riitä pysäyttämään esimerkiksi ylipainosta, diabeteksestä tai sydän- ja verisuonitaudeista aiheutuvien kustannusten kasvua.
Julkisen talouden vahvistamiseksi tarvitaan kaikkien työpanosta
Tarvelähtöisten työnhakijapalveluiden vahvistaminen sekä osatyökykyisten ja vammaisten työllistymisen edistämisen jatkaminen ovat toivottuja ja oikeansuuntaisia toimia. Palvelutarpeen täyttämiseksi tarvitaan kuitenkin investointeja myös aktiivisen työvoimapolitiikkaan sekä toimiviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Suunnitellut leikkaukset voivat vaarantaa näiden palveluiden saantia.
Mitä hyvää?
- Työvoimapalveluiden lakisääteisen palveluprosessin keventäminen ja velvoite yksilölliseen työllisyyden edistämiseen mahdollistaa asiantuntijoiden työn kohdentumisen enemmän tukea tarvitseville.
- On hyvä, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli tunnistetaan erityisesti haavoittuvimmissa asemassa olevien työllistämisessä muun muassa palkkatuettujen työllisyyspalveluiden tuottajina. Järjestöt tulee ottaa mukaan palveluiden ja lainsäädännön uudistamiseen alusta alkaen.
Mitä huonoa?
- Jotta kaikkien työpanosta pystytään hyödyntämään täysimääräisesti, on osatyökykyisten työllistymistä parannettava lisäämällä heidän mahdollisuuksiaan tehdä osa-aikatyötä. Kokoaikatyö ei ole mahdollisuus kaikille.
- Palkkatuettu työ ei kerrytä jatkossa työssäoloehtoa. Palkkatukityö on normaali työsuhde, eikä työssäoloehdon kertymistä tule poistaa.
LUE LISÄÄ
- SOSTE: Orpon hallitus leikkaa köyhimmiltä ja pettää sopimuksen järjestöjen rahoituksesta
- Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma: Vahva ja välittävä Suomi