Sote-uudistuksen tavoitteena oli parantaa palveluiden saatavuutta ja laatua sekä hillitä kustannusten kasvua. Hyvinvointialueiden alijäämien takia uudistuksen ensimmäisinä vuosina on keskitytty lähinnä jälkimmäiseen.
Talouskurimuksesta selviytyäkseen hyvinvointialueet ovat tehneet mittavia säästötoimia laajasti eri palveluissa. Sosiaalibarometrin tulokset kertovat, että alueilla on lopetettu palveluja sekä kiristetty palvelujen saantikriteereitä ja jopa viimesijaisessa tuessa, täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisessä. Myöntämisehtojen tiukennukset kohdistuvat usein ikääntyneisiin.
Hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen ajurina näyttää olevan ensisijaisesti raju kustannussäästöjen eetos. Tähän johtaa etenkin hyvinvointialueiden tiukka ohjaus erityisesti valtiovarainministeriöstä ja vaatimus kattaa hyvinvointialueiden alijäämät vuoteen 2026 mennessä.
Asiakasmaksujen korotuksista ja lähipalvelujen karsimisesta kärsivät eniten vanhat ihmiset
88 prosenttia Sosiaalibarometrin vastaajista ilmoitti, että säästöjä on haettu lisäämällä digipalveluita ja 77 prosenttia toimipisteitä karsimalla. Henkilökohtaisia tapaamisia on vähennetty sosiaali- ja terveysjohtajista 29 prosentin mukaan. Todennäköistä on, että fyysisiä toimipisteitä ja kasvokkaisia tapaamisia on korvattu digitaalisilla palveluilla. Kaikki eivät kuitenkaan pysty käyttämään digipalveluita.
“Digipalvelut eivät tuo helpotusta suurelle osalle apua tarvitsevasta vanhusväestöstä: ikääntyneiden matala koulutus, erittäin korkea ikä, heikentynyt terveys, huonontunut muisti, heikko taloudellinen tilanne ja yksinjääminen aiheuttavat digitaalista syrjäytymistä”, erityisasiantuntija Erja Saarinen toteaa.
Hallitus on vuoden alusta alkaen mahdollistanut korkeammat sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksut osana säästötoimiaan. Kyselyyn vastanneista 84 prosenttia kertoi, että hyvinvointialueella on korotettu sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuja. Korotukset asiakasmaksuissa olivat odotettavissa, sillä hyvinvointialueiden rahoituslakia muutettiin siten, että asiakasmaksut huomioidaan ennakolta täysimääräisenä rahoituksessa.
Enemmän huonokuntoisia ikääntyneitä, vähemmän tarpeenmukaista palvelua
Tulokset kertovat, että ympärivuorokautista hoivaa on vähennetty, vaikka siihen pääsy on jo vuosia ollut tiukkaa. Sen sijaan alueilla kehitetään yhteisöllistä asumista, joka taas ei vähäisemmän henkilökunnan vuoksi sovi kovin huonokuntoisille vanhuksille – ja heitä taas on yhä enemmän.
On myönteistä, että 56 prosenttia vastaajista kertoi kotiin vietävien palveluiden lisääntyneen.
“Hoivaköyhyys on Suomessa ollut jo pitkään ongelma. Se tarkoittaa, että avun ja tuen tarpeisiin ei ole saatavilla riittävää ja tarpeenmukaista apua tai palveluja. Esimerkiksi kotona asuvista yli 75-vuotiaista, joilla on vaativia hoivan tarpeita, noin joka kuudes ei saa riittävästi apua. Lisäksi käytännön arjen apua tarvitsevista ikäihmisistä noin neljännes jää ilman tarvittavaa tukea. Avun ja hoivan tarpeita on eniten pienituloisilla ikääntyneillä”, erityisasiantuntija Minttu Ojanen taustoittaa tilannetta.
Omaisilta odotetaan yhä enemmän, mutta omaisten selviytymistä tukevia palveluita heikennetään
Vanhojen ihmisten selviytymiseen vaikuttavat myös omaishoidon tuen leikkaukset. Lukuisat iäkkäät omaishoitajat sinnittelevät jo nyt ilman riittävää taloudellista ja muuta tukea, mutta silti omaishoidon tukea karsitaan edelleen. Vastaajista 27 prosenttia mainitsee, että sen myöntämisperusteita on kiristetty.
”Esimerkiksi omaishoidon tuen ennaltaehkäisevä maksuluokka on poistettu, ei ollut lakisääteinen”, yksi vastaaja toteaa.
Ylipäänsä barometrin perusteella säästösyistä karsitaan ennalta ehkäiseviä palveluita, jotka eivät ole lakisääteisiä.
Hoivavastuu siirtyy omaisille – kuinka arki ja työ yhdistetään?
Suomessa arvioiden mukaan 80 prosenttia hoivasta on jo nyt omaisten ja läheisten vastuulla. Hyvinvointialueiden säästöt tarkoittavat, että vastuu kasvaa edelleen.
Sosiaalibarometriin vastanneista sosiaali- ja terveysjohtajista ja Kelan esihenkilöistä 77 prosenttia uskoo, että ihmisten vastuu läheisistään kasvaa edelleen.
Yksi vastaaja toteaa, että ”kautta linjan palvelulupausta pitää pudottaa”.
Vastuunsiirrosta hyvinvointivaltiolta omaisille ja läheisille pitää puhua suoraan, jotta läheisten olisi mahdollista varautua yhä suurempaan vastuunkantamiseen.
”Miten työnteko on mahdollista yhdistää kasvaviin hoitovelvoitteisiin. Onko mahdollista tai järkevää hankkia lapsia, jos aikaa ja rahaa pitää varata omista vanhemmista ja isovanhemmista huolehtimiseen sekä varautua maksamaan omasta hoivastaan ikääntyneenä”, Erja Saarinen kysyy.
Tulokset ovat ennakkotietoja Sosiaalibarometri 2025 -tutkimuksesta, joka ilmestyy kesäkuussa. Tutkimusaineisto on kerätty tammikuussa 2025 hyvinvointialueiden sote-johdolta ja sosiaalityöntekijöiltä sekä Kelan esi- ja toimihenkilöiltä. Vastaajia oli 1352. Kyselyyn hyvinvointialueiden säästötoimista vastasi 113 hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavaa johtajaa. Tutkimuksen toteuttaa SOSTE yhteistyössä Kelan kanssa.
Lisätietoja antavat: