Järjestöillä on vankka erityisasiantuntemus edustamistaan ihmisryhmistä ja niiden usein haastavista elämäntilanteista, jotka voivat liittyä esimerkiksi pitkäaikaissairauksiin, vammaisuuteen sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutumiseen. Järjestöt ovat perinteisesti tarjonneet työllistymisen mahdollisuuksia ja myös ensimmäisiä askelmia kohti työelämää vaikeasti työllistyville ihmisille. Silti järjestöt ja niiden mahdollisuudet olla mukana edistämässä työllisyyttä tunnistetaan edelleen puutteellisesti, arvioi tutkija Juha Peltosalmi.
Järjestöissä olevaa potentiaalia ei tunnisteta eikä hyödynnetä riittävästi
Järjestöjen tarjoamia työpaikkoja ja järjestöjen työllistymistä edistäviä palveluja, kuten kuntouttavaa työtoimintaa ja valmennuksia, hyödynnettiin Sosiaalibarometrin vastaajien selvän enemmistön mielestä melko hyvin tai hyvin, mutta yli neljäsosan mukaan melko heikosti, heikosti tai ei lainkaan. Myös järjestöjen vertaistoiminnan ja matalan kynnyksen palvelujen hyödyntämisen tasoa piti melko hyvänä tai hyvänä noin joka toinen vastaaja, mutta joka kolmas vain enintään melko heikkona.
Työllistymiseen liittyvien palvelujen kehittämistä koskevan järjestöyhteistyön arvioi vähintään melko hyväksi noin joka kolmas vastaaja, mutta lähes joka toisen mielestä sitä hyödynnettiin melko huonosti, huonosti tai ei lainkaan. Selvimmin vajaakäytössä oli järjestöjen erityisasiantuntemus koskien esimerkiksi erilaisten vammojen tai sairauksien vaikutusta työllistymiseen, sillä sitä hyödynnettiin työllisyyden hoidossa melko huonosti, huonosti tai ei ollenkaan joka toisen vastaajan mielestä.
Järjestöjen osaamisen varsin heikkoa tuntemusta ja hyödyntämistä kuvastaa myös se, että vain runsaalla neljäsosalla vastaajista oli kunnassa tai alueella sellaisia työllisyydenhoidon yhteistyörakenteita, joissa oli mukana järjestöjä. Lisäksi noin puolet vastaajista ei osannut sanoa, toimiko kunnassa tai alueella yhteistyörakenteita, joissa oli järjestöjä, kertoo Peltosalmi.
Järjestöjen panoksen nykyistä parempi hyödyntäminen välttämätöntä työllisyyden hoidossa
Järjestöjen ja niiden tarjoamien työpaikkojen, palvelujen sekä erityisasiantuntemuksen entistä parempi hyödyntäminen on tärkeää työllisyyden hoidon kannalta, painottaa SOSTEn työllisyyspolitiikan erityisasiantuntija Päivi Kiiskinen. Oleellista on, että kunnissa, alueilla ja valtakunnallisesti tunnistetaan kaikki ne järjestöt, joiden toiminta ja osaaminen on mahdollista ottaa mukaan osaksi työllisyyttä edistäviä toimia. Erityisesti tämä on tärkeää tulevina vuosina, kun työllisyyden hoidossa tapahtuu suuria rakenteellisia uudistuksia, arvioi Kiiskinen. Haaste on yhtä lailla järjestöjen, joiden on tehtävä itsensä ja toimintansa näkyvämmäksi, kuin työllisyyspalveluista vastaavan henkilöstön ja muiden toimijoiden, joiden on kartoitettava kaikki työllisyystoimien kannalta mahdolliset ja hyödylliset järjestötahot, ja otettava ne mukaan yhteistyöhön.
Sosiaalibarometri 2023 Työllisyys -raportin tutkimusaineisto koottiin tammi-helmikuussa 2023 kyselyillä, joihin vastasi yhteensä 323 TE-toimistoissa ja kuntien työllisyyspalveluissa työskentelevää henkilöä.