Hallituksen budjettiriihessä sinetöitiin kevään kehysriihen säästöpäätökset. Hallituksen menoleikkausten kielteiset vaikutukset kohdistuvat ennen kaikkea pienituloisiin, sairaisiin, maahanmuuttajiin ja muihin haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin. Leikkaukset julkisista menoista ajoittuvat myös huonosti heikossa suhdannetilanteessa, minkä vuoksi Suomen talouden elpyminen viivästyy.
”Eriarvoisuutta kärjistäviä toimenpiteitä oikeutetaan usein väittämällä, että julkiset menoleikkaukset elvyttäisivät Suomen taloutta. On kuitenkin todennäköistä, että säästöt itse asiassa hidastavat kasvua. Ostovoiman hupeneminen ja kysynnän riittämättömyys pitkittävät matalasuhdanteen kestoa”, huomauttaa SOSTEn pääekonomisti Otto Kyyrönen. ”Nyt tehdyt päätökset sosiaaliturvaan kohdistuvista leikkauksista tulee perua eduskuntakäsittelyssä.”
Hallituksen jo aiemmin toteuttamaksi syntilistaksi SOSTE luettelee terveydenhuollon asiakasmaksujen nousun, lääkkeiden omavastuiden noston, asumistuen ja työttömyysturvan leikkaukset sekä toimeentulotuesta korvattavien asumismenojen saantiehtojen tiukennukset. Syyskuussa voimaan astunut yleisen arvonlisäverokannan korotus osuu sekin eniten pienituloisiin kuluttajiin, kuten työttömiin. Tämän lisäksi hallitus aikoo tehdä uusia kiristyksiä arvonlisäverotukseen ensi vuoden aikana.
Valtion taloutta voi tasapainottaa myös niin, että toimenpiteet eivät heikennä jo ennestään heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. SOSTE on esittänyt omaa 2,5 miljardin euron veropakettia, johon kuuluu muun muassa uusi terveysvero, valmisteverojen sitominen indeksiin, listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotus sekä yhteisöverokannan korottaminen pohjoismaiselle tasolle.
SOSTE esittää lisäksi yksityisen hoidon Kela-korvausten korottamisen perumista ja siihen varattujen eurojen kohdistamista suoraan hyvinvointialueille perusterveydenhuollon vahvistamiseksi. Kelan laskelmien mukaan käyntien määrä lisääntyi vain 2 prosentilla, mutta korvausmenot kasvoivat sen sijaan peräti 200 prosentilla. Kela-korvausten saajien profiilissa ei tapahtunut muutoksia, eli lisäeurot ropisivat eniten hyvätuloisille.
Järjestöleikkaukset ovat lyhytnäköisiä ja lisäävät julkisten sote-palveluiden tarvetta
Sosiaali- ja terveysjärjestöille myönnettäviä valtionavustuksia esitetään leikattavaksi 80 miljoonalla eurolla nykytasoon verrattuna (384 milj.). Yhteensä vaalikauden loppuun mennessä sote-järjestöiltä ollaan leikkaamassa peräti kolmannes eli 130 miljoonaa euroa.
”Leikkaukset ovat kohtuuttomia ja osuvat järjestöjen ennaltaehkäisevän ja kohtaavan työn heikentymisen kautta samoihin ihmisryhmiin, joihin hallituksen muutkin leikkaukset iskevät”, kritisoi SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.
Samaan aikaan opetus- ja kulttuuriministeriön puolella valtionavustusleikkaukset puolitettiin valtiovarainministeriön pohjaesitykseen nähden. Samanlaista vastaantuloa tai tahtotilaa säilyttää sote-järjestöjen toimintaedellytykset ei valitettavasti nähty sosiaali- ja terveysministeriön poliittiselta johdolta.
”OKM:n puolella leikkausesityksistä haluttiin neuvotella ja kohdentaa niitä uudelleen, mutta sosiaali- ja terveysjärjestöjen työtä ei ilmeisesti pidetty tärkeänä ja puolustamisen arvoisena”, kritisoi Kiukas.
Eduskunnan talousarviokäsittelyssä leikkaukset sosiaali- ja terveysjärjestöjen työhön pitää perua tai vähintään kohtuullistaa.
Myös avustuskäytäntöjä ja -kriteereitä on uudistettava ja lahjoitusvähennys laajennettava koskemaan kaikkia järjestöjä. Lahjoitusvähennys on esitetty laajennettavaksi lahjoituksiin nuoriso-, liikunta-, urheilu-, kulttuuri- ja tietyt ehdot täyttäville lapsijärjestöille.
”Kaikki järjestötoiminta on arvokasta ja tulee tarvitsemaan varainhankinnan vauhdittamista näinä vaikeina aikoina. Vähintä, mitä pitää tehdä, on laajentaa verovähennys koskemaan kaikkia järjestöjä. Verovähennyksen rajaaminen asettaisi järjestöt huomattavan eriarvoiseen asemaan ja olisi lisäksi vaikeasti toteutettavissa”, Kiukas muistuttaa.