Kaksipäiväinen järjestöjohdon tammifoorumi kokosi yhteen satakunta toiminnanjohtajaa SOSTEn jäsenjärjestöistä.
Ajankohtaisina aiheina kuultiin puheenvuoroja hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistävästä työstä ja roolituksesta, palvelureformin etenemisestä sekä monikulttuurisuudesta ja kansainvälisestä rekrytoinnista. Foorumin toisena päivänä sukellettiin kyberturvallisuuden maailmaan ja kuultiin ajankohtaiset terveiset kansalaisjärjestöstrategian valmistelusta.
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen terveiset järjestöväelle olivat selvät. Elämme keskellä isoja muutoksia ja murroksia. Organisaatiomuutokset eivät kuitenkaan saa muodostua raja-aidoiksi eri toimijoiden välillä, vaan yhteistyötä tarvitaan hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen välillä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, ministeri muistutti.
Ministeri Ikonen painotti järjestökentän osaamisen olevan todella tärkeää, ja toivoikin, että toimivaan yhteistyöhön löydetään vaikuttavia keinoja.
Ministeri kannusti myös miettimään uusia polkuja ja uudistamisen tapoja. Hän painotti, että uudistumisen hetki pitää käyttää uudistumiseen – hyödyntämällä vahvuuksia ja löytämällä uusia tapoja tehdä asioita.
Hyvinvointilaueiden säästötoimet uhkaavat ennaltaehkäisevää toimintaa sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä
Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Kari Hakari valotti hyvinvointialueiden tilannekuvaa.
Hakari muistutti, että alueilla on vasta ensimmäinen vuosi takanaan ja toiminnan vakiintuminen tulee monilla hyvinvointialueilla kestämään koko ensimmäisen valtuustokauden. Vakiintuminen kuitenkin hidastaa varsinaista toiminnan uudistamista.
Hakari toi esille myös sen, että kaikki alueet ovat tehneet niin sanotun muutosohjelman. Muutosohjelmat kuitenkin eroavat toisistaan sekä sisällöltään että konkretian tasoltaan.
Hakarin mukaan riskinä on, että säästötoimenpiteet, jotka kohdistuvat ei-lakisääteisiin tehtäviin, vaarantavat ennaltaehkäisevän ja HYTE –toiminnan toteutusta ja siirtävät palvelutarvetta raskaimpiin palveluihin.
Myös palvelureformin lainsäädäntövalmistelu on alkanut. Lainsäädäntömuutosten tavoitteena on parantaa lainsäädäntöä tietojohtamisen, palveluiden saatavuuden ja jatkuvuuden, digitalisaation sekä henkilöstön riittävyyden edistämiseksi.
Alueiden, kuntien ja järjestöjen yhteistyö vielä alkutekijöissä
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvää yhteistyötä pohdittiin paneelikeskustelussa, jossa mukana olivat valtiosihteeri Mikaela Nylander, osallisuus- ja yhdyspintapäällikkö Jaana Hymmi Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta sekä johtaja Anne Knaapi SOSTEsta.
Varsinaiseen sisältötyöhön eli palvelujen kehittämiseen ei alueilla juuri olla vielä päästy, vaikka hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ koetaan tärkeäksi.
Järjestöyhteistyössä on otettu ensi askeleita ja tahtotilaa on, mutta paljon on vielä tehtävää.
Järjestöjen toimintaedellytysten turvaamisesta on tärkeä sopia kuntien ja hyvinvointialueiden kesken, jotta järjestöt eivät joudu väliinputoajiksi.
Setlementtiliiton toimitusjohtaja Pentti Lemmetyinen korosti vahvassa arvopuheessaan monikulttuurisen yhteiskunnan, rauhan, sovinnon ja konfliktien ehkäisyn merkitystä ajassamme.
Lemmetyisen mukaan tarvitaan yhteisöjen rakentajia, järjestöjä, vahvistamaan rauhaa ja demokraattisia rakenteita – ”järjestöjen työ on kaikkia mukaan kutsuvaa”.
Paneelikeskustelussa pureuduttiin myös kansainväliseen rekrytointiin. Monikulttuurinen yhteiskunta näkyy vielä rajatusti järjestöjen työpaikoilla. Kansainvälisen rekrytoinnin tuloprosessia ja osaamisen tunnistamista sote-alalla tulisikin kehittää, korosti Helsingin seniorisäätiön Marika Metsähonkala.
Kyberturvallisuuden ABC
Toisen päivän aamuna tietokirjailija, Tietoturva ry:n hallituksen varapuheenjohtajan Kimmo Rousku alusti kyberturvallisuudesta sekä antoi vinkkejä siitä, miten järjestöt voivat varmistaa oman organisaationsa toiminnan turvallisuuden.
Järjestöt saivat tuhtia oppia siitä, mitä pitää tietää riskienhallinnasta, jatkuvuudesta ja varautumisesta, tietoturvasta ja tietosuojasta.
Liika hyväuskoisuus tekee meistä digitalisaation pyörteissä haavoittuvaisia, Rousku muistutti.
Kansalaisjärjestöstrategia valmistunee jo keväällä
Oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen valotti järjestöväelle kansalaisjärjestöstrategian valmistelun aikatauluja ja sisältöjä.
Timosen mukaan kansalaisjärjestöstrategiassa määritellään ne keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet, joilla hallinto mahdollistaa järjestöissä tehtävää, monimuotoista kansalaistoimintaa ja parantaa näiden järjestöjen toimintaedellytyksiä tilanteessa, jossa niille myönnettäviä valtionavustuksia leikataan.
Kansalaisjärjestöstrategia on tarkoitus antaa valtioneuvoston periaatepäätöksenä jo loppukeväällä 2024, jotta säädösmuutoksia ja muita politiikkatoimia saadaan aikaan kuluvalla hallitusohjelmakaudella.
Strategian rinnalla valmistellaan toimeenpanosuunnitelmaa. Myös järjestöjä kuullaan strategian valmistelun aikana.
