Ensi vuonna on käynnistymässä Kela-luottokokeilu, jossa lääkekorvausten vuosiomavastuu eli lääkekatto jaettaisiin pienempiin osiin niin sanotulla Kela-luotolla. Kela vastaisi luottokokeilun sisällöstä ja toteuttamisesta.
- Lue lisää: Kela-luottokokeilu pienituloisille helpottamaan lääkekorvausten vuosiomavastuun maksamista (stm.fi)
Esimerkiksi vuonna 2025 lääkekorvausten vuosiomavastuu on 633,17 euroa, mikä ajaa osan kalliita lääkkeitä tarvitsevista pitkäaikaissairaista alkuvuodesta taloudellisesti ahtaalle. Muun muassa potilas- ja kansanterveysjärjestöt ovat jo pitkään toivoneet, että lääkkeiden vuosiomavastuun voisi maksaa osissa. Asiasta on kirjaus myös hallitusohjelmassa.
”On positiivista, että lääkekorvausten vuosiomavastuun eli lääkekaton osittamisessa tapahtuu viimein konkreettisia toimenpiteitä. Kela-luottokokeilu tarjoaa yhdenlaisen keinon helpottaa pienituloisten ja paljon lääkkeitä käyttävien taloudellista kuormitusta”, katsoo SOSTEn edunvalvontapäällikkö Anne Perälahti.
”Paljon sairastavien tilanne on jo nyt äärimmäisen vaikea, ja ensi vuonna heidän tilanteensa heikkenee entisestään lääkkeiden alkuomavastuun ja arvonlisäveron korotusten sekä terveyspalvelujen asiakasmaksujen merkittävien tasokorotusten vuoksi”, Perälahti jatkaa.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean Lääkebarometrin mukaan lähes joka neljäs reseptilääkkeen käyttäjä on joutunut jättämään lääkkeitä ostamatta taloudellisten vaikeuksien vuoksi viimeisen vuoden aikana. Omavastuuosuuden nousemisen myötä kohonneet lääkekustannukset erottuivat yhtenä ihmisten toimeentuloa heikentävänä tekijänä myös SOSTEn, Talentian ja Kirkkohallituksen tänä syksynä tekemässä kyselyssä.
Kokeilusta on viestittävä selkeästi
Kela-luottokokeilussa asiakas hakisi Kelalta luottoa lääkekorvausten omavastuun maksamiselle, mikä mahdollistaisi vuosiomavastuun maksamisen pienemmissä osissa takaisin. Kokeilu kohdistuisi pienituloisiin ja muihin kuin toimeentulotukea saaviin henkilöihin, joilla lääkkeiden vuosiomavastuu täyttyy yhdellä ostokerralla tai yhden kuukauden aikana aiheuttaen vuoden alusta suuren taloudellisen rasitteen.
Kokeilussa on varmistettava, että malli on helposti ymmärrettävä asiakkaille ja että sen mahdollisuudet viestitään selkeästi, jotta kaikki sitä tarvitsevat saadaan osituksen piiriin.
”On tärkeää, että kokeiluun sisältyy mekanismi, jolla estetään lääkekaton maksujen päätyminen ulosottoon, jos asiakas ei pysty maksamaan niitä takaisin edes pienissä osissa. Tällainen tilanne on vältettävä”, Anne Perälahti toteaa.
Kokeilun jälkeen tarvitaan pysyvä malli
Kela-luottokokeilu ei saa jäädä yksittäiseksi toimenpiteeksi. Kokeilun avulla saadut opit on hyödynnettävä pysyvän, kattavan ja asiakkaan kannalta selkeän ratkaisun rakentamiseksi.
”Vuosiomavastuun maksaminen pienemmissä osissa on jatkossakin tehtävä mahdolliseksi kaikille, joilla on vaikeuksia selviytyä korkeista lääkekuluista. Näille samoille ihmisille kertyy usein muitakin sairastamisen kustannuksia, kuten terveydenhuollon asiakasmaksuja ja matkakuluja, jotka kuormittavat heidän talouttaan”, Perälahti sanoo.
Jos kokeilulle osoitettu rahoitus – 2,5 miljoonaa euroa – ei riitä, on lisäbudjetointiin varauduttava.
Sairastamisen kalleuteen on löydettävä pysyviä ratkaisuja
On hyvä muistaa, että lääkekaton osittaminen ei poista sitä, että lääkkeiden vuosiomavastuun taso on Suomessa jo lähtökohtaisesti korkea. SOSTE onkin esittänyt nykyisten maksukattojen yhdistämistä ja niiden sitomista takuueläkkeen tasoon.
”Lääkekaton ositus on hyvä askel oikeaan suuntaan, mutta sellaisen kokonaisratkaisun rakentaminen, jolla voidaan varmistaa, että ihmisillä on varaa tarpeenmukaiseen lääkehoitoon ja palveluihin, jää odottamaan uusia tekoja”, Anne Perälahti tiivistää.