Hyvinvointialueiden lakisääteisten vaikuttamistoimielinten kautta voi vaikuttaa alueen asioihin. Tämä käy ilmi kyselystä, jonka Järjestöjen sote-muutostuki teki hyvinvointialueiden vanhusneuvostoille, vammaisneuvostoille ja nuorisovaltuustoille.
Toimielinten vaikuttamismahdollisuuksista selvitettiin kysymyksellä, jossa vaikuttamismahdollisuuksia tuli arvioida ”huonosta” ”erittäin hyviin” ulottuvalla asteikolla. Kyselyn vastaajista 55 prosenttia arvioi vaikuttamismahdollisuudet joko melko hyviksi tai erittäin hyviksi. Vain kolme prosenttia vastaajista näki mahdollisuudet huonoina.
Nuorisovaltuustojen jäsenet pitivät vaikuttamismahdollisuuksia selkeästi parempina kuin vanhus- ja vammaisneuvostojen vastaajat. Lisäksi vastauksissa oli suurta vaihtelua hyvinvointialuekohtaisesti tarkasteltuna.
Tarkoituksena vahvistaa osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia
Vammaisneuvostojen, vanhusneuvostojen ja nuorisovaltuustojen tehtävänä on hyvinvointialuelain mukaan varmistaa osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet niissä edustettuina oleville ihmisryhmille.
”Toimielimet ovat vasta aloittaneet. Näköalat ovat varovaisen myönteiset, mutta oman paikan löytäminen hyvinvointialueen työssä tulee vielä ottamaan aikaa”, huomauttaa Järjestöjen sote-muutostuen tutkija Janne Haikari.
Lokakuussa tehtyyn kyselyyn vastasi 431 henkilöä. Hyvinvointialueiden vanhusneuvostoissa, vammaisneuvostoissa ja nuorisovaltuustoissa oli syksyllä 2023 yhteensä 1 154 jäsentä, joten kyselyn vastausprosentiksi tuli 37.
Palvelut tärkein vaikuttamiskohde, jäsenillä vahva yhdistystausta
Kyselyn vastaajia pyydettiin myös valitsemaan valmiista aiheluettelosta kolme tärkeintä vaikuttamisen kohdetta. Toimielinten tärkeimpinä vaikuttamiskohteina vastaajat pitivät alueen palveluita ja toiseksi tärkeimpänä väestöryhmäkohtaisia palveluita.
Vähimmälle kiinnostukselle puolestaan jäivät pelastuslaitosten palvelut ja hyvinvointialueiden talousasiat.
Kyselyn perusteella vaikuttamistoimielinten jäsenillä on vahva yhdistystausta, sillä kyselyn vastaajista peräti 94 prosenttia ilmoitti toimivansa jossakin yhdistyksessä. Keskimäärin vaikuttamistoimielimen jäsen toimii 1,8 yhdistyksessä.
”Vammaisneuvostojen tai vanhusneuvostojen jäsenet ovat yhdistysaktiiveja, jotka pystyvät myös näiden toimielinten kautta edistämään edustamiensa ihmisryhmien asiaa”, toteaa Järjestöjen sote-muutostuen hankepäällikkö Anita Hahl-Weckström.
- Lue lisää kyselyn tuloksista: Kysely hyvinvointialueiden vanhusneuvostoille, vammaisneuvostoille ja nuorisovaltuustoille (pdf) (innokyla.fi)
Lisätietoja: