Kaikenlaiset kriisit osuvat raskaimmin jo niitä ennen vaikeassa tilanteessa eläneisiin. Tämä on viimeksi todettu koronakriisistä, kuten käy ilmi tuoreesta Köyhyysvahdista.
Köyhyysvahti on Köyhyyden vastaisen verkoston kokoama raportti Suomen köyhyystilanteesta. Se ei ole tutkimus vaan kooste tilasto- ja tutkimustietoa sekä köyhyyttä kokevien ihmisten näkemyksiä. Se julkaistaan YK:n köyhyyden vastaisena päivänä 17.10.
Viimeisimpien tilastotietojen mukaan Suomi selvisi koronakriisistä melko hyvin: sosiaaliturvan korotusten ja laajennusten ansiosta pienituloisuus lisääntyi vain vähän ja melko lyhyeksi ajaksi. Jo vuonna 2021 työllisyys lähti kasvamaan ja se vähensi köyhyyttä.
Erilaiset toimet eivät kuitenkaan juuri auttaneet heitä, joilla raha on ollut tiukoilla jo pitkään: tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät, yhden aikuisen perheet ja yksinasuvat.
Koronakriisiä on seurannut sota, elinkustannusten jyrkkä nousu ja sähköpula. Nämä kriisit eletään keskellä ilmastokriisiä, jonka senkin vaikutukset osuvat kovimmin pienituloisimpiin ja vaikeimmassa asemassa oleviin.
“Osa ihmisistä on elänyt kuukaudesta tai pikemminkin jo vuodesta toiseen jatkuvien kriisien ja jatkuvan stressin keskellä. Mahdolliset säästöt on käytetty kauan sitten, jos niitä on koskaan ollutkaan: viidenneksellä ihmisistä ei ole lainkaan puskureita”, kertoo Köyhyysvahdin toimittanut SOSTEn erityisasiantuntija Erja Saarinen.
”Elämä eri tukien varassa on myös stressaavaa: etuuksien hakumenettelyt ja kohtelu palveluissa ovat usein hankalia ja nöyryyttäviä, kuten köyhyyttä kokeneiden kertomuksista käy ilmi. On tärkeää katkaista näiden ihmisten vaikeat tilanteet ja köyhtyminen. Köyhyyttä ei nyt saa päästää lisääntymään”, jatkaa Saarinen.
Köyhyyttä voidaan ehkäistä
Valtion toimet koronakriisiin puuttumiseksi osoittavat sen, että köyhyyttä pystytään ehkäisemään. Köyhyyden lisääntyminen ei ole väistämätöntä. Myös esimerkiksi asunnottomien määrän vähentyminen vuodesta toiseen osoittaa, että politiikkatoimilla, kuten asunto ensin -mallilla pystytään puuttumaan vaikeisiin ongelmiin.
Köyhyysvahti-raportissa esitetään köyhyysverkoston näkemyksiä, miten köyhyyttä voidaan vähentää. Perusturva on korotettava sellaiselle tasolle, joka tarjoaa ihmisarvoisen elämän edellytykset ilman, että on jatkuvasti turvauduttava viimesijaiseen apuun, toimeentulotukeen. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja pitää alentaa. Terveyden ja palveluihin pääsyn eriarvoisuus on Suomessa silmiinpistävää esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna.
Etuuksien lisäksi on oltava tarjolla ihmisten tarpeisiin vastaavia palveluita: esimerkiksi päivähoitoa, joka mahdollistaa työssäkäynnin yhden aikuisen perheessä ja terveystarkastuksia, joilla estetään työttömien hyvinvoinnin ja toimintakyvyn heikkeneminen.
Lisätietoja antaa SOSTEn erityisasiantuntija Erja Saarinen, Köyhyysvahdin toimittaja ja Suomen köyhyyden vastaisen verkoston sihteeri.
Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-FIN, European Anti Poverty Network Finland on avoin verkosto köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan toimiville järjestöille, ryhmille ja kansalaisille. Sillä on 53 jäsentä, etupäässä sosiaali- ja terveysjärjestöjä. SOSTE on verkoston jäsen ja koordinoi sen toimintaa.