Ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistaminen ja tarpeeksi varhaisen tuen mahdollistaminen ovat parhaita keinoja tukea kansalaisten hyvinvointia. Sujuvat ja oikeaan aikaan tarjolla olevat palvelut tuovat hyvinvoinnin lisäksi myös merkittäviä säästöjä yhteiskunnalle, muistuttaa kansanedustajista koostuva Eduskunnan kuntoutusverkosto kannanotossaan.
Esimerkiksi mielenterveysongelmien kustannukset ovat Suomessa noin 11 miljardia euroa vuodessa. Oikea-aikaisilla palveluilla voidaan ehkäistä kuormittavien ja haastavien tilanteiden kärjistyminen mielenterveysongelmaksi, verkosto muistuttaa.
Esimerkiksi kouluissa, oppilaitoksissa ja työpaikoilla on verkoston mukaan tärkeää varmistaa ennakoivien palveluiden saatavuus ja matala kynnys avun hakemiselle. Toisaalta mielenterveyden haasteet koskettavat myös ikäihmisiä.
”Riittävä määrä osaavaa henkilöstöä mahdollistaa avun tarpeen tunnistamisen ja oikea-aikaisten palveluiden järjestämisen”, verkosto toteaa kannanotossaan.
Eduskunnan kuntoutusverkoston sihteerinä toimiva SOSTEn erityisasiantuntija Päivi Opari korostaa, että hallitusohjelmassa on paljon hyviä kirjauksia, joilla voidaan edistää mielenterveyttä ja parantaa hoitoon ja kuntoutukseen pääsyä. Järjestöt ovat tärkeitä kumppaneita erityisesti vahvistettaessa matalan kynnyksen palveluiden ja mielenterveysavun saatavuutta.
”Nyt täytyy huolehtia, ettei hallitusohjelmakirjausten toimeenpano jää muiden asioiden jalkoihin tai kaadu resurssien puutteeseen”, Opari jatkaa.
Lue Eduskunnan kuntoutusverkoston kannanotto kokonaisuudessaan alta.
Eduskunnan kuntoutusverkosto: Hyvinvointia tuetaan parhaiten tehostamalla ennaltaehkäisyä ja tarjoamalla oikea-aikainen tuki apua tarvitseville
Mielenterveyden ongelmien kustannukset ovat Suomessa noin 11 miljardia euroa vuodessa. Hallitusohjelmassa hyvinvointia heikentäviin tekijöihin halutaan puuttua muun muassa kehittämällä perustason palveluja.
Eduskunnan kuntoutusverkosto korostaa, että kansalaisten hyvinvointia voidaan parhaiten tukea vahvistamalla ennaltaehkäiseviä palveluita ja mahdollistamalla riittävän varhainen tuki apua tarvitseville. Oikea-aikainen palvelujen saatavuus, palveluprosessien sujuvuus ja asiakkaan kokonaisvaltainen kohtaaminen tuovat hyvinvoinnin ohella myös merkittäviä taloudellisia säästöjä yhteiskunnalle.
Autetaan ajoissa
Oikea-aikaisilla palveluilla voidaan ehkäistä kuormittavien ja haastavien tilanteiden kärjistyminen mielenterveysongelmaksi. Jopa puolet mielenterveyden häiriöistä alkaa ennen viidentoista vuoden ikää. Riskejä voidaan tunnistaa jo päiväkoti-iässä. Vaikka työelämässä mielenterveyden ongelmat korostuvat nuoremmissa ikäluokissa, voivat ongelmat alkaa vasta eläkeiässä. Jopa puolet masennukseen sairastuneista ikääntyneistä kohtaavat mielenterveyden ongelman ensimmäistä kertaa.
Kouluissa, oppilaitoksissa ja työpaikoilla on tärkeää varmistaa ennakoivien palveluiden saatavuus ja matala kynnys avun hakemiselle. Riittävä määrä osaavaa henkilöstöä mahdollistaa avun tarpeen tunnistamisen ja oikea-aikaisten palveluiden järjestämisen.
Häiriökysyntä kuriin koordinoidulla kuntoutuspolulla
Palvelujärjestelmän ruuhkautuessa apua haetaan useilta toimijoilta samanaikaisesti. Koordinaation puute johtaa päällekkäiseen työhön, järjestelmän kuormittumiseen ja avun tarpeen viivästymiseen.
Mielenterveyspalveluiden tulisi tarjota kansalaisille suunnitelmallinen kuntoutusprosessi, jossa palvelut jatkavat ja täydentävät toisiaan yksilöllisen kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Kuntoutuminen on yksilöllinen aikaa vievä prosessi. Asiakkaan kokonaisvaltainen kohtaaminen ja kuuleminen sekä yksilölliseen tarpeeseen perustuva palvelujen järjestäminen vähentävät sekä inhimillistä kärsimystä että yhteiskunnan kustannuksia.
Työhönkuntoutus on tärkeä osa mielenterveyskuntoutusta
Mielenterveyden kuntoutuksessa on tärkeää saada palautettua elämään mielekkyys ja elämänhallinnan tunne. Uuden oppiminen tai jo olemassa olevan osaamisen hyödyntäminen on jokaiselle ihmiselle tärkeää. Työhönkuntoutuksella on tärkeä rooli työhönpaluussa, uuden työn löytymisessä tai muun mielekkään tekemisen rakentumisessa.
Lisätietoja:
- Mira Nieminen, Eduskunnan kuntoutusverkoston puheenjohtaja (mira.nieminen@eduskunta.fi)
- Inka Hopsu, Eduskunnan kuntoutusverkoston varapuheenjohtaja (inka.hopsu@eduskunta.fi)
Eduskunnan kuntoutusverkosto (EKKuve) toimii kuntoutujan ja kuntoutuksen aseman parantamiseksi. Verkosto on perustettu vuonna 2020.