Kansalaisyhteiskunnan tilan kaventuminen Euroopassa huolestutti kaikkia SOSTEn eurovaalitenttiin osallistuneita eurovaaliehdokkaita eri eduskuntapuolueista.
Kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen korosti, että kansalaisyhteiskunta on demokratian neljäs pilari, jolla on kolme tehtävää: se kanavoi mielipiteitä, ymmärtää ihmisiä ja tarjoaa vertaistukea ja kohtaamista.
”Jos me repäisemme nämä yhteiskunnasta pois, me repäisemme siitä nelijalkaisesta tuolista yhden jalan pois.”
”Nyt pitäisi toimia, ennen kuin se on liian myöhäistä, koska sen jälkeen kansalaisyhteiskuntaa ei enää rakenneta tyhjästä”, Pietikäinen jatkoi.
”Näemme valitettavasti, miten laitaoikeiston nousu riskeeraa meidän eurooppalaisia arvojamme, oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia ja demokratiaa. Vahva kansalaisyhteiskunta on juuri se, joka kykenee pitämään esillä pienempien ja haavoittuvampien ryhmien ääntä”, vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu korosti.
Kansalaisyhteiskunnan tila on heikentynyt myös Euroopassa
Paneelikeskustelua edeltäneessä alustuksessaan Fingon asiantuntija Anna Hyvärinen toi esille, miten kansalaisyhteiskunnan tila on huonontunut lyhyessä ajassa peräti kymmenessä Euroopan maassa. Euroopan ja Keski-Aasian asukkaista vain 10 prosenttia asuu avoimissa maissa.
SDP:n kansanedustaja Suna Kymäläinen kertoi olevansa huolestunut siitä, miten avoimena Suomi säilyy jatkossa.
”Meilläkin on lähdetty yhdistymis-, mielenosoitus-, ja ilmaisuvapauden rajoittamiseen tällä poliittisten lakkojen oikeuden rajoituksella, jolla viedään työkalu kansalaisilta vaalien välillä osoittaa mieltään harjoitetusta politiikasta”, Kymäläinen totesi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen nosti esiin naisten ja lasten oikeudet. Hän piti huolestuttava myös sitä, miten poliitikkoja kohtaan hyökätään ja piti tätä uhkana ja suurena vaarana myös Euroopassa.
Huolena demokratian kaventuminen
Monessa puheenvuorossa korostettiin perussopimuksista kiinni pitämisen tärkeyttä ja esitettiin huolta ääriliikkeiden noususta. Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Minna Minkkinen näki demokratian kaventumisen äärimmäisen vakavana asiana, joka kohdistuu ensin vähemmistöihin ja oppositioon, mutta on lopulta kaikille vaarallista.
”Emme voi sulkea tältä silmiämme”, Minkkinen painotti.
RKP:n ehdokas, eduskunta-avustaja Frida Sigfrids oli kansalaisyhteiskunnan tilasta erittäin huolissaan ja totesi asian näkyvän paitsi Euroopassa myös Suomessa.
”Monet nuoret pelkäävät esimerkiksi lähteä ehdolle vaaleissa, koska heitä pelottaa vihapuheen määrä tai muiden poliitikkojen käytös”, Sigfrids sanoi.
Liike Nytin ehdokas, tohtoriopiskelija Mikko Luomala muistutti, että jos otamme ihmisoikeudet joltakin pois, otamme ihmisoikeudet pois myös itseltämme. Luomala peräänkuulutti myös isomman kansainvälisen yhteistyön perään ehdottamalla, että Yhdysvallat tukisi Eurooppaa demokratiatyössä.
Kristillisdemokraattien ehdokas, varatuomari Marika Visakorpi-Kemppainen painotti, että on syytä pelätä, että esiin voi nousta terrorismilaki-tyyppisiä tai ulkomaisen vaikuttamisen rajoitusasioita, jolloin EU:n tulee vahvasti nostaa esiin sananvapautta ja yhdistymisvapautta sekä kansalaisyhteiskuntaa, jotka nousevat perussopimuksista.
”On todella tärkeää, että voimme asiallisesti keskustella kaikista aiheista ja kohdella kaikkia ihmisiä ihmisarvoisesti”, Visakorpi-Kemppainen sanoi.
Järjestöjen rahoitukseen tietty osuus budjeteista?
Huolta ehdokkaissa herättivät myös järjestöihin kohdistuvat rahoitusleikkaukset. Keskustan ehdokkaan ja sivistysjohtajan Ira Toppisen mukaan kolmas sektori tekee todella tärkeää työtä, mutta se on vaarantunut, koska järjestöiltä on leikattu paljon rahoitusta.
Inka Hopsu oli pahoillaan siitä, että Suomessa järjestöleikkauksia on tehty ja niitä on tulossa lisää.
Sirpa Pietikäinen esitti, että järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseksi kansallisissa budjeteissa ja EU:n budjetissa pitäisi taata prosenttiosuus kansalaisjärjestörahoitukselle.
EU:n sosiaaliselle ulottuvuudelle tukea, lääkkeiden saatavuus turvattava
Kansalaisyhteiskunnan ja demokratian lisäksi SOSTEn eurovaalitentissä puhuttiin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista ja terveysunionista.
Panelistien kesken vallitsi yhteisymmärrys siitä, että unionin talouspolitiikan ohjausjaksossa pitäisi painottaa nykyistä enemmän sosiaalisia oikeuksia sekä ilmasto- ja ympäristötavoitteita talouspoliittisten kysymysten rinnalla.
Panelistien vastauksissa korostui, että sosiaalinen ulottuvuus ja terveyspolitiikka ovat keskeinen osa unionia, mutta tarvitaan lisää yhteistä tiedontuotantoa ja mittareita.
Kaikki ehdokkaat kannattivat myös terveysunionin vahvistamista. Keskustelussa nousivat esiin muun muassa lääkkeiden saatavuuden turvaaminen, omavaraisuus, huoltovarmuus sekä digitalisaatio ja datan parempi saatavuus.
Ehdokkaat korostivat myös EU:n mahdollisuutta vaikuttaa tarttuvien ja tarttumattomien tautien ennaltaehkäisyyn.
- Lue lisää: Europarlamenttivaalit 2024