Valtioneuvosto hyväksyi torstain 6.6. yleisistunnossaan kansalaisjärjestöstrategian eli periaatepäätöksen kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten kehittämisestä. Virkavalmistelijat ovat pitäneet hallitusohjelmaan ja kevään kehysriihen linjauksiin perustuvaa periaatepäätöstä yrityksenä kompensoida kansalaisjärjestöjen toimintaan kohdistettuja massiivisia valtionavustusleikkauksia. Vaikka strategian teemat ja tavoitteet ovat oikeansuuntaiset, kansalaisjärjestöjen kattojärjestöt näkevät, että strategiasta ei löydy riittävän nopeasti vaikuttavia, konkreettisia toimenpiteitä järjestöjen tukemiseksi.
Strategiassa hallitus linjaa kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten kehittämisen tavoitteista ja toimenpiteistä. Keinoista konkreettisimpia ja tervetulleita ovat järjestöille tehtävien lahjoitusten verovähennyskelpoisuus ja valtionavustusten painottaminen kohdennetuista avustuksista yleisavustuksiin. Lisäksi selvitetään mm. kansalaisjärjestöjä koskevia verokannustimia, järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan lainsäädännöllisiä esteitä, mahdollisuutta käyttää yleisavustusta varainhankinnasta aiheutuviin kuluihin ja rahaston perustamista EU-rahoituksen omavastuuosuuksien kattamiseen. Kattojärjestöt ovat vaatineet strategian valmistelussa konkreettisia keinoja järjestöjen tilanteen helpottamiseksi, mutta kirjaukset ovat prosessin kuluessa valitettavasti laimentuneet. Kirjausten vaikuttava toteutus tulee edellyttämään vahvaa poliittista ohjausta.
Lähes koko suomalaista kansalaisjärjestökenttää edustavat kattojärjestöt vetoavat hallitukseen, että periaatepäätöksen toimeenpanossa nyt tehtyjen linjausten kunnianhimon ja vaikuttavuuden tasoa kasvatettaisiin. Esimerkiksi lahjoitusten verovähennyskelpoisuus tulisi ulottaa koskemaan kaikkia kansalaisjärjestöjä, ei vain nyt mainittuja. Vähennys tulisi myös saattaa voimaan jo vuonna 2025, ei 2026.
“Kansalaisjärjestöjen toimintaa tarvittaisiin nyt enemmän kuin koskaan: suomalaisten yksinäisyys on ennätyslukemissa, toimeentulon ja hyvinvoinnin ongelmat kasvussa, tulevaisuususko heikentynyt. Orpon hallituksen kansalaisjärjestöjen toimintaan kohdistamat satojen miljoonien eurojen jättileikkaukset tulevat toteutuessaan ohentamaan – osin myös ajamaan kokonaan alas – kansalaisyhteiskunnan toimintaa historiallisen rajusti. Kansalaisjärjestöstrategian lupaukset ovat siihen haavaan mitätön laastari”, kommentoivat järjestöjen johtajat.
“Vallitsevassa taloustilanteessa on erittäin epäuskottavaa tavoitella pika-aikataululla kulttuuria, jossa suomalaiset lahjoittaisivat nykyistä enemmän rahaa kansalaisjärjestöjen toimintaan. Tuloksekkaan varainhankinnan käynnistäminen vie hyvinäkin aikoina vuosia ja syö resursseja varsinaisesta toiminnasta.”
Kansalaisjärjestöstrategia valmisteltiin kevään 2024 aikana kiireellä ja tuomatta poliittisia päättäjiä, virkavalmistelijoita sekä kansalaisjärjestöjen edustajia kertaakaan saman pöydän äärelle. Vaikka kommentteja kerättiin erilaisilla verkkoalustoilla ja tilaisuuksista, strategisen tason keskustelu kansalaisjärjestöjen roolista ja merkityksestä yhteiskunnassa jäi kokonaan käymättä.
Kansalaisjärjestöjen kattojärjestöt odottavatkin strategian toimeenpanolta poliittista painetta konkretian aikaansaamiseksi ja tärkeiden selvitysten käynnistämiseksi sekä laajempaa, strategista keskustelua. Allekirjoittajat toivovat visiotyön aloittamista ja keskustelua poliittisten päättäjien, virkamiesten ja kansalaisjärjestöjen kesken siitä, minkälaista demokratiaa ja tulevaisuutta tavoittelemme tässä maassa.
Kannanoton ovat allekirjoittaneet Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry, Suomen kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys sekä Suomen Olympiakomitea.
