Järjestöbarometri 2024: Raju leikkaus järjestöjen valtionavustuksiin syventää heikoimmin voivien ahdinkoa


Etusivu / Uutiset / Järjestöbarometri 2024: Raju leikkaus järjestöjen valtionavustuksiin syventää heikoimmin voivien ahdinkoa

Hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksia leikataan 100 miljoonalla eurolla eli neljänneksellä vuonna 2027. Huoli tulevista leikkauksista on jo nyt järjestöillä vakava, selviää tammi-helmikuussa tehdyn Järjestöbarometri-kyselyn ennakkotiedoista.

Järjestöbarometrin mukaan järjestöt joutuvat priorisoimaan, mille ryhmille toimintaa voidaan jatkossa tarjota, jos leikkaukset toteutuvat. Osa nykyisistä toimintaa käyttävistä – ja uusista toimintaa tarvitsevista – rajataan leikkausten vuoksi pois toiminnan piiristä. Esimerkiksi lastensuojelun ja nuorisokasvatuksen saralla työskentelevät järjestöt ennakoivat avustusleikkausten vaikutukset muita toimialoja mittavammiksi.

”Rajaukset osuvat herkästi pienimpiin ryhmiin, heikoimmin voiviin sekä etäämpänä asuviin ihmisiin. Osa järjestöjen tavoittamista ihmisistä ei saa tai hae apua julkisista palveluista. Tilanne on ristiriitainen monelle järjestölle, sillä tukea tarvitsevien määrä on monilla järjestöillä lisääntynyt”, muistuttaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.

Järjestöjen tuottama vertaistuki ja vapaaehtoistoiminta vaarassa

Sosiaali- ja terveysjärjestöt edistävät sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä, ehkäisevät ongelmia sekä vahvistavat kansalaisten osallisuutta. Elämme ajassa, jossa tätä työtä tarvitaan enemmän kuin koskaan ja järjestöjen rooli korostuu kriisitilanteissa.

”Huolestuttavaa avustusleikkauksissa on se, että ne näyttävät vastausten perusteella osuvan kipeästi järjestöjen ydintoimintoihin: neuvontaan ja tiedonvälittämiseen sairaudesta, vammasta tai elämäntilanteesta, asianosaisten ja ammattilaisten kouluttamiseen, kasvokkaisiin tapaamisiin sekä ehkäiseviin toimintamuotoihin”, Kiukas summaa.

Erityisen uhkaavalta näyttää vertaistuen ja muun vapaaehtoistoiminnan jatkuvuus sekä matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen tilanne.

Järjestöjen tukea tarvitseville tuntuvat avustusleikkaukset merkitsevät supistuvan toiminnan ja muun tuen vähenemisen vuoksi heikentyvää hyvinvointia ja osallisuutta sekä yksinäisyyden ja eriarvoisuuden lisääntymistä. Kuormittavan elämäntilanteen arjesta jää monilla puuttumaan helposti lähestyttävä apu, jolloin vaikeudet pääsevät syvenemään.

Barometrin mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve ja siten kustannukset kasvavat. Hyvinvointialueiden ammattilaisilta jää monin paikoin uupumaan järjestöjen tuottama erityisasiantuntemus.

Järjestöissä ennakoidaan supistumista myös päättäjille ja julkisiin palveluihin suuntautuvaan vaikuttamistoimintaan. Siten päättäjien ja sote-ammattilaisten tietoisuus järjestöjen tavoittamista ihmisistä ja heidän tuentarpeistaan vähenee.

Leikkaukset on peruttava

”Järjestöjen viesti on selvä. Järjestöiltä leikkaaminen ei ole säästö, vaan se romuttaa toimivaa järjestelmää, joka tuottaa merkittävää hyötyä sosiaali- ja terveyssektorille ennaltaehkäisyn, hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen ja osallisuuden muodossa”, korostaa Kiukas.

Järjestöjen valtionavustuksissa on noudatettava pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta sekä pidettävä kiinni parlamentaarisesta sovusta. Leikkauksia ei pidä toteuttaa vuonna 2027 tai lähestyvässä kehysriihessä valtion talouden kireästä tilanteesta huolimatta.

Tutustu barometrin ennakkojulkaisuun

Tutustu alta barometrin ennakkojulkaisuun.

Järjestöbarometrin vastaajien näkemyksiä leikkauksista

SOSTEn Järjestöbarometrissa kysyttiin sote-järjestöjen arvioita avustusleikkausten vaikutuksista järjestön toimintaan ja kohderyhmien hyvinvointiin. Kyselyssä 237 sote-järjestöä arvioi avustusleikkausten vaikutuksia. Kyselyn vastaajina oli 118 valtakunnallista järjestöjohtajaa ja 119 alueellista järjestötoimijaa. Tiedot kerättiin tammi-helmikuussa 2024.

Muokattu 10.4.: Lisätty Järjestöbarometri 2024, luku 7 sekä kaksi infograafia.