Hyvinvointialueiden aloittamisella on ollut iso vaikutus järjestöavustusten saatavuuteen. SOSTEn tuoreen Järjestöbarometrin mukaan alueellisista järjestövastaajista vajaa puolet (44 %) oli sitä mieltä, että hyvinvointialueiden käynnistyminen oli heikentänyt sosiaali- ja terveysalan järjestöjen mahdollisuuksia saada toimintaansa järjestöavustuksia, kolmasosan (31 %) mielestä tilanne oli säilynyt ennallaan ja neljäsosa (25 %) koki tilanteen parantuneen.
Kysyttäessä yhdistysten avustamisen muutoksista eri hyvinvointialueilla keskimääräistä useampi arvioi tilanteen parantuneen Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Keskimääräistä useampi järjestövastaaja kertoi avustamisen heikentyneen Itä-Uudellamaalla ja Keski-Uudellamaalla.
Järjestöavustusmallit jakavat mielipiteitä
Aluevastaajat suhtautuivat kriittisesti siihen, miten hyvinvointialueiden järjestöavustusmallit tukevat sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaa. Vastaajista 40 prosenttia katsoo oman hyvinvointialueen avustusmallin tukevan järjestöjen toimintaa hyvin tai melko hyvin, mutta sama määrä vastaajia oli täysin toista mieltä ja joka kuudes vastaaja ei osannut ottaa kantaa asiaan.
Kannat jakautuivat myös siinä, miten selkeiksi järjestövastaajat kokivat alueella käytössä olevat avustusmuodot ja niistä tiedottamisen. Vastaajista 59 prosenttia arvioi, että avustusmuodot ovat selkeitä ja tiedottaminen avointa.
”Jakautuneet kannat vahvistavat sen, että hyvinvointialueet ovat ensimmäisen toimintavuotensa jälkeen hyvin eri vaiheessa järjestöavustamisen mallien rakentamisessa”, pohtii SOSTEn erityisasiantuntija Anita Hahl-Weckström.
Yli puolet (55 %) arvioi, että järjestöjen toimintaan myönnetään avustuksia. Erityisen tyytyväisiä avustusmalleihin olivat kansanterveysjärjestöt, joiden toiminta kiinnittyy luontevasti hyvinvointialueisiin. Tyytymättömämpiä olivat ikääntyneiden yhdistykset, joihin kuuluvat esimerkiksi eläkeläisjärjestöt.
”Eläkeläisten yhdistyksiä on paljon ja ne toimivat yhteistyössä etenkin kuntien, mutta myös hyvinvointialueiden kanssa. Tyytymättömyyden taustalla voi olla kuntien ja hyvinvointialueiden keskinäisen vuorovaikutuksen puute avustamisen käytännöissä”, Anita Hahl-Weckström katsoo.
Järjestöt tuovat esiin useita kehittämisehdotuksia avustusmalleihin
Järjestöbarometriin vastanneet järjestöt näkevät, että järjestöjen osaamista voisi hyödyntää nykyistä enemmän hyvinvointialueiden järjestöavustusmallien sisältöjen kehittämisessä. Osa hyvinvointialueista onkin jo tehnyt parannuksia malleihinsa ensimmäisen toimintavuoden kokemusten perusteella.
Järjestöjen esille tuomat kehittämisehdotukset vaikuttavat pääosin kohtuullisella vaivalla toteutettavilta. Ne painottuivat viestintään, avustusprosessin selkeyteen ja avustusten painopisteisiin. Vain yksi kymmenestä aluevastaajasta ehdotti avustussumman lisäämistä.
”Ensin pitää kertoa yhdistyksille, kenellä on mahdollisuus hakea avustusta ja minkälaiseen toimintaan. Tällä hetkellä yhdistyksillä ei ole tietoa hakumahdollisuuksista tai hakuajoista.”
(Järjestöbarometrin vastaaja)
Kaksi kolmesta aluevastaajasta oli sitä mieltä, että kuntien ja hyvinvointialueiden välillä ei ole yhdenmukaisia periaatteita järjestötoiminnan avustamisessa. Kuntien ja hyvinvointialueiden välille toivottiinkin nykyistä tiiviimpää vuorovaikutusta.
”Järjestöjen toimintaedellytyksistä huolehtimisen vastuunjako kuntien ja hyvinvointialueiden välillä pitää selkeyttää mahdollisimman pian. Ministeriöiden kansallisen ohjauksen tulee ottaa tämä tehtäväkseen. Asiaa ei pidä jättää vain kuntien ja hyvinvointialueiden keskinäisen neuvonpidon varaan”, toteaa SOSTEn johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi.
Tulokset ovat ennakkotietoja Järjestöbarometri 2024 -tutkimuksesta, joka ilmestyy 2.10. Hyvinvointialueiden järjestöavustuksia koskeviin kysymyksiin vastasivat alueelliset järjestövastaajat (n=119). Tiedot on kerätty tammi-helmikuussa 2024.