Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat muun toimintansa ohella merkittäviä digitaitojen opettajia ja digituen antajia. Yli puolet (55 %) valtakunnallisista järjestöistä ja noin kolmasosa (30 %) paikallisyhdistyksistä tarjoaa digitukea jäsenilleen ja kohderyhmilleen.
Järjestöt kohtaavat ja auttavat ihmisiä, joilla on digitaitojen puutteita
Neljällä viidestä paikallisesti toimivasta sosiaali- ja terveysyhdistyksestä on jäsenistössään tai kohderyhmässään ihmisiä, joilla on digitaitojen puutteita ja niistä johtuvia vaikeuksia käyttää muun muassa älypuhelimia, tietokoneita ja niillä hyödynnettäviä sähköisiä palveluja.
Yhdistykset näkevät, millaisia vaikeuksia ihmisillä voi olla nopeassa digitaalisessa murroksessa. Ne edustavat ja kohtaavat digitaalisesta kehityksestä helposti syrjään jääviä ihmisiä, muun muassa ikääntyneitä, pitkäaikaissairaita, vammaisia, työelämän ulkopuolella olevia ja pienituloisia ihmisiä.
Digitukea antavista yhdistyksistä lähes kolme neljäsosaa tarjoaa tukea ja ohjausta älypuhelinten ja tietokoneiden käytössä ja niihin liittyvissä ongelmissa ja noin puolet erilaisten ohjelmien ja sähköisten palvelujen käytössä.
“Yhdistykset tarjoavat apua esimerkiksi kasvotusten, puhelimitse ja sähköpostitse tai järjestämällä erityisiä digitaitoja käsitteleviä koulutustilaisuuksia”, kertoo tutkija Juha Peltosalmi.
Vastuun riittävästä digituesta tulee olla julkisella toimijalla
Julkisen sektorin on varmistettava, että jokaisella on mahdollisuus opiskella digitaitoja, tämän ajan kansalaistaitoja, ja saada käyttöönsä laitteita, joilla digipalveluja voi käyttää ja osallistua yhteiskuntaan. Myös digiopetusta ja -tukea antavien tahojen, mukaan lukien järjestöjen jatkuva lisäkouluttaminen on tärkeää, jotta tuen taso pysyy ajan tasalla ja mahdollisuus kehittää ja oppia digitaitoja toteutuu yhdenvertaisesti koko maassa. Myös työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien pitää voida kasvattaa digiosaamistaan.
Vastuuta digitaalisten julkisten palvelujen neuvonnasta ei voi ulkoistaa digitukea tarjoaville järjestöille. Tarvitaan pelisäännöt ja ohjeet tilanteisiin, missä esimerkiksi vapaaehtoisilla on paine avustaa digitaidottomia julkisten palveluiden käytössä. Digituen tulee olla ymmärrettävää ja saavutettavaa ja tuki tulee integroida osaksi eri palvelujärjestelmässä toimivien työtä.
”Järjestöt ovat saavutettavuuden ja esteettömyyden asiantuntijoita ja ne tavoittavat digitalisaatiokehityksestä ulos jääviä ihmisiä. Järjestöjen osaaminen on tärkeä ottaa mukaan kaikkiin vaiheisiin, kun palveluja digitalisoidaan ja digitukea kehitetään. Vain ihmislähtöisellä kehittämisellä saadaan aikaan digitaalisia palveluja, jotka ovat kaikille käytettäviä”, muistuttaa erityisasiantuntija Emily Strohm.
Digitaalisten palvelujen heikko käytettävyys heijastuu suoraan ihmisten luottamukseen ja siihen, kuinka aktiivisesti he niitä käyttävät.
“Sanotaan, että luottamuksen voi menettää vain kerran. On myös tärkeä ymmärtää, että aina on ihmisiä, jotka eivät halua tai voi käyttää digitaalisia palveluja, se ei saa heikentää heidän asemaansa palvelujen käyttäjinä”, Strohm toteaa.
Järjestöt mukaan digitalisaation kehittämiseen jo strategiatasolla
Parhaillaan Suomeen ollaan valmistelemassa digitaalista kompassia, jonka tarkoitus on luoda vuoteen 2030 ulottuva kansallinen strategia, joka tulee ohjaamaan Suomen digitalisaatiokehitystä.
SOSTE pitää tärkeänä, että digitalisaatiota ohjaavan strategian painopisteenä on ihmisten hyvinvointi digitaalisessa siirtymässä. Digikompassin lähtökohtina tulee olla perusoikeuksien toteutuminen digitaalisten palvelujen käytössä sekä vahva henkilökohtainen tietosuoja ja tietoturva. Järjestöjen osallistamiseen digitaalisessa siirtymässä tulee määritellä konkreettiset toimet ja varata tarvittavat resurssit.
Järjestöbarometri 2022
Tulokset perustuvat SOSTEn Järjestöbarometri 2022 -kyselyyn valtakunnallisille sote-järjestöille ja paikallisyhdistyksille. Kysely tehtiin tammi-helmikuussa 2022 ja siihen vastasi 115 valtakunnallista järjestöä ja 969 paikallisyhdistystä. Koko Järjestöbarometri 2022 -tutkimus julkaistaan 5.10.2022 ja se sisältää muun ajankohtaisen järjestötiedon lisäksi myös järjestöjen digitaitoja- ja digitukea laajemmin käsitteleviä tuloksia.
Lisätietoja antavat erityisasiantuntija Emily Strohm ja tutkija Juha Peltosalmi.