Sähkön hinnan ja muiden elinkustannusten nousu huolestuttavat ihmisiä. Talvi lisää energiakustannuksia entisestään. Tilanne on erityisen vaikea jo valmiiksi pienituloisille. Heillä menot on muutenkin supistettu minimiin, eikä säästöjä ole. Esimerkiksi paljon sairastavat pienituloiset ovat jo ennen elinkustannusten nousua joutuneet tekemään vaikeita valintoja ruoan ja lääkkeiden hankkimisen välillä. Nyt tilanne on entistä pahempi.
Hallitus on päättänyt useista lakimuutoksista, joilla on tarkoitus helpottaa pienituloisten ihmisten ja erityisesti lapsiperheiden toimeentuloa. Esitetyt tuet ovat juuri tulleet tai tulossa ensi vuoden alusta voimaan. Useat niistä ovat määräaikaisia.
Osa tuista koskettaa ihmisiä, jotka ovat jo aiemmin saaneet etuuksia. Osa saattaa tarvita tukia ensimmäistä kertaa elämässään. On tärkeää, että erilaisista tuen mahdollisuuksista tiedotetaan ihmisille laajasti.
Tukea sähkölaskuihin
Kaikkien kuluttajien sähkölaskussa näkyvä sähkön arvonlisäveron alennus on astunut voimaan joulukuun 2022 alusta. Arvonlisävero alenee 10 prosenttiin aiemmasta 24:stä. Alennus on voimassa huhtikuun loppuun.
Vuonna 2023 on mahdollista saada kohdennetusti apua suuriin sähkömenoihin. Ensisijainen tapa on hakea sähkövähennystä Verohallinnosta. Jos kotitaloudelle ei kerry riittävästi veroja pienien tulojen vuoksi, Kelasta voi hakea sähkötukea. Kelassa sähkötuki on ensisijainen tuen muoto, mutta sähkölaskuihin voi saada myös perustoimeentulotukea. Sähkötukea ja toimeentulotukea ei voi saada päällekkäin samoista sähkömenoista.
- Sähkövähennys: Verotuksessa sähkövähennystä voi saada, jos vakituisen asunnon sähkölaskut ovat suuret. Sähkövähennykseen on oikeus, kun sähkömenot ovat yli 2 000 euroa tammi–huhtikuun aikana ja veroja kertyy riittävästi vähennyksen tekemiseen.
- Sähkötuki: Kelan maksamaa sähkötukea voi saada vakituisessa käytössä olevan asunnon sähkömenoihin, jotka ovat syntyneet (ajalla) 1.1.–30.4.2023. Sitä voi saada sähköenergian, arvonlisäveron ja mahdollisen perusmaksun kustannuksiin. Sähkönsiirron kustannuksiin tai mahdollisiin viivästysmaksuihin sitä ei myönnetä. Sähkötuessa on omavastuu, joka on 400 e/kk. Sähkötuen määrä on 60 % niistä sähkömenoista, jotka ylittävät (tuon) omavastuun. Sähkötuen hakemus
- Perustoimeentulotukea voi saada Kelasta, jos kaikki käytettävissä olevat tulot ja varat eivät riitä perustoimeentulotuessa huomioitavien menojen maksamiseen. Tällainen meno on esimerkiksi sähkölasku. Taloussähkön ja lämmitysmenojen huomioinnissa käytetään tällä hetkellä Kelassa aiempaa laajempaa harkintaa. Jos menot ovat suuret korkean sähkön hinnan vuoksi ja sähkönkulutuksen määrä on sähkölaskun perusteella tavanomaista, Kela voi hyväksyä kustannukset kokonaisuudessaan.
Asumistuessa otetaan huomioon aiempaa suurempia lämmityskuluja
Yleisen asumistuen lämmityskustannuksia koskevaa normia sekä omakotitalon hoitomenoja koskevaa normia korotetaan 57 prosentilla vuodelle 2023. Vastaavat korotukset tehdään myös eläkkeensaajan asumistukeen. Normi määrittelee enimmäismäärän, joka erikseen maksettavina lämmityskuluina otetaan huomioon. Esimerkiksi yleisen asumistuen lämmitysnormi yhden hengen ruokakunnalle on 42 euroa vuonna 2022.
Korotukset asumistuen normiin tulevat merkittävälle osalle tuen saajista voimaan vasta viiveellä. Yleinen asumistuki tarkistetaan asumismenojen muutoksen vuoksi, jos ruokakunnan huomioon otettavat asumismenot nousevat vähintään 50 euroa kuukaudessa. Monella normien korotukset eivät aiheuta näin suurta nousua ja heillä asumistukea tarkistetaan vasta joko vuositarkistuksessa tai muiden olosuhteiden muutoksen perusteella.
Tukea lapsiperheille
- Lapsiperheille maksetaan ylimääräinen lapsilisä 23.12.2022. Sitä ei huomioida tulona toimeentulotuessa, joten myös toimeentulotukea saavat perheet hyötyvät siitä täysimääräisesti.
- Työttömyysturvan lapsikorotukseen tehdään 20 prosentin korotus vuodelle 2023. Korotus otetaan huomioon tulona asumistuessa. Asumistuki tarkistetaan säännöllisesti kerran vuodessa. Oikeus tuen välitarkistukseen syntyy muun muassa, jos tulot laskevat vähintään 200 euroa. Tämä asumistuen tarkistustapa aiheuttaa sen, että määräaikaiset korotukset otetaan lisääntyneinä tuloina huomioon vuositarkastuksessa, mutta niiden loppuessa oikeutta välitarkastukseen ei synny. Eli riippuen vuositarkastuksen ajankohdasta, osalla hakijoista määräaikaiset korotukset voivat vähentää asumistukea usean kuukauden ajan vielä korotusten lakattua.
- Toimeentulotuen alle 18-vuotiaiden lasten perusosaan tulee 10 prosentin korotus vuodelle 2023.
- Opintorahan huoltajakorotukseen tehdään 10 euron korotus vuodelle 2023.
- Lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen tulee 5 euron korotus vuodelle 2023.
- Maaliskuun 2023 alusta monien lapsiperheiden taloutta helpottavat myös varhaiskasvatusmaksujen pieneneminen. Varhaiskasvatusmaksujen perusteena olevia tulorajoja korotetaan pysyvästi 33 prosenttia. Myös yksityisen hoidon tuen hoitolisän täyttä määrää korotetaan pysyvästi 100 eurolla.
Indeksikorotukset vuoden 2023 alusta etuuksiin
Erillisten etuuskorotusten ja määräaikaisten tukien lisäksi pienituloisten toimeentuloa osaltaan helpottavat vuoden alusta etuuksiin tehtävät indeksikorotukset.
Suurin osa Kelan etuuksista on sidottu kansaneläkeindeksiin. Niitä korotetaan kansaneläkeindeksin perusteella 4,2 prosenttia 1.1.2023 alkaen. Indeksikorotus korottaa samalla ansiopäivärahan ns. perusosaa, jolloin myös ansiopäivärahan määrä kasvaa. Normaalisti kansaneläkeindeksi tarkistetaan kerran vuodessa, mutta tänä vuonna siihen tehtiin ylimääräinen 3,5 prosentin korotus ajalle 1.8.–31.12.2022.
Työeläkeindeksi nousee noin 6,8 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Työeläkeindeksillä tarkistetaan maksussa olevat työeläkkeet.
Lääkekatto pidetään vuoden 2022 tasolla
Korvattujen lääkekustannusten vuosiomavastuu eli lääkekatto on vuodelle 2023 jäädytetty vuoden 2022 tasoon. Lääkekatto täyttyy, kun lääkekustannukset ylittävät 592,16 euroa. Tämän jälkeen asiakas maksaa loppuvuoden ajan jokaisesta korvattavasta valmisteesta vain 2,50 euron omavastuun. Ilman lääkekaton jäädytystä olisi sen taso noussut usealla kymmenellä eurolla.
Sairastamisen hintaan vaikuttavat myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut
Paljon sairastavien pienituloisten tilannetta vaikeuttaa se, että aloittavista hyvinvointialueista useat ovat päättäneet korottaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja.
Asiakasmaksuihin on mahdollista saada huojennuksia tai ne voidaan jättää kokonaan perimättä. Hyvinvointialueilla on velvollisuus tiedottaa tästä mahdollisuudesta ja maksujen huojennus tulee arvioida ennen toimeentulotuen myöntämistä. Asiakasmaksujen huojennukset eivät ole toistaiseksi toteutuneet kunnissa toivotulla tavalla. Tähän toivotaan muutoksia, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa.
Tukea talouden hallintaan
- Martat antavat opastusta talouden hallintaan.
- Raha-asioissa ja velkojen hoidossa ihmisiä neuvoo maksutta Takuusäätiö.
- Myös oikeusaputoimistot antavat maksutonta talous- ja velkaneuvontaa.
Vuonna 2023 sosiaalisesta luototuksesta ja sen yhteydessä annettavasta talousneuvonnasta tulee hyvinvointialueilla järjestettävä lakisääteinen tehtävä. Alkuvuoden siirtymäajan palvelun toteuttaminen on vapaaehtoista ja 1.8.2023 alkaen kaikkien hyvinvointialueiden on tarjottava sosiaalista luototusta.
Lue lisää: Suomen köyhyyden vastaisen verkoston EAPN-Finin käytännön opas julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain muutoksista (pdf)