Hallituksen eilen esittämät sosiaali- ja terveydenhuollon leikkaukset herättävät vakavan huolen palvelujen riittävyydestä ja kansalaisten hyvinvoinnista. Leikkauslista herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia.
Hallitus ei vieläkään tarkentanut, miten sosiaalihuoltoon suunnitellut 100 miljoonan euron säästöt aiotaan toteuttaa. Sosiaalihuollon palveluvalikoiman rajaaminen näyttää viivästyvän vuoteen 2027, eikä sen sisällöstä ole toistaiseksi saatu uutta tietoa. Vaikuttaa siltä, että hallitus aikoo siirtää säästöpäätösten julkistamisen alue- ja kuntavaalien jälkeiseen aikaan.
Eilen julkaistut leikkaukset sisälsivät tällä hallituskaudella jo tutuksi tulleita henkilöstömitoituksiin ja niin sanottuun normien purkuun liittyviä toimenpiteitä, joilla on vaikutusta muun muassa lastensuojelun ja vanhuspalveluiden asiakkaiden palvelujen laatuun ja turvallisuuteen. Ikääntyneiden kotipalveluissa säästöjä haetaan korvaamalla ihmistyövoimaa teknologisilla ratkaisuilla. Vammaispalveluihin oikeutettujen määrää rajaamalla haetaan 20 miljoonan euron säästöjä.
Näiden säästöjen lisäksi on muistettava, että hyvinvointialueet tekevät parhaillaan mittavia säästöjä alijäämiensä kattamiseksi ja nyt esitytetyt säästöt tulevat näiden säästöjen päälle ja osuvat pitkälti samoihin ihmisiin. Valvontaviranomaiset ovat jo nyt kiinnittäneet useilla alueilla huomiota puutteellisesti järjestettyihin lastensuojelu-, vanhus-, päihde- ja mielenterveyspalveluihin.
”Leikkauspäätöksiä ei saa tehdä ilman kunnollista vaikutusten arviointia – erityisesti silloin, kun niillä on vaikutuksia ihmisten oikeuteen saada tarvitsemiansa palveluita. Lyhytnäköiset säästöt lisäävät vain pahoinvointia ja syrjäytymistä ja aiheuttavat näin lisäkustannuksia pidemmällä aikavälillä”, toteaa SOSTEn erityisasiantuntija Minttu Ojanen.
SOSTEn muistuttaa, että sosiaalipalvelut ovat välttämättömiä monille järjestöjen edustamille ihmisille, ja järjestöillä on myös niiden tuottamisessa ja sosiaalihuollon erityisosaamisessa merkittävä rooli. On eettisesti kestämätöntä, että leikkauksia kohdistetaan kerta toisensa jälkeen kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisryhmiin.
Vaihtoehtoja leikkauksille on
SOSTE muistuttaa, että leikkauksille on olemassa aitoja vaihtoehtoja, jotka eivät heikentäisi haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tilannetta.
”Sosiaaliturvaan, sosiaali- ja terveysjärjestöihin ja hyvinvointipalveluihin kohdistuvat leikkaukset osuvat lopulta samoihin ihmisryhmiin. Tässä on kyse arvovalinnasta, ei taloudellisesta pakosta”, sanoo SOSTEn pääekonomisti Otto Kyyrönen.
Haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin kohdistuvien leikkausten sijaan olisi esimerkiksi mahdollista kerätä lisää verotuloja. SOSTE on esittänyt maltillisia veronkorotuksia, jotka lisäisivät valtion tuloja 2,3–2,7 miljardilla eurolla. Tämä mahdollistaisi julkisen talouden tasapainottamisen ilman uusia leikkauksia.
- Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta kiristettävä – Nykyinen osinkoverotus suosii suurituloisia ja aiheuttaa merkittävän verovajeen.
- Yhteisöverokantaa korotettava kahdella prosenttiyksiköllä – Suomen yhteisöverokanta on alhaisempi kuin EU-maissa keskimäärin, eikä sen lasku ole tutkimusten mukaan lisännyt kasvua.
- Valmisteverot sidottava hintatasoon – Esimerkiksi tupakka- ja alkoholiverotuksen reaaliarvon lasku on syönyt verotuottoja, vaikka tuotteiden haittavaikutukset säilyvät.
- Terveysveron käyttöönotto.
”Taloutta voidaan tasapainottaa ilman, että yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevat kantavat suurimman taakan. Kestävä talous ei synny leikkauksilla, vaan varmistamalla, että hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet tukevat kasvua ja osallisuutta”, Kyyrönen summaa.
Lue lisää: SOSTEn esitykset hallituksen kehysriiheen 2025.
