Hallituksen budjettiriihessä 3.–4.9. päätetään ensi vuoden talousarviosta tilanteessa, jossa budjetin alijäämä kasvaa ensi vuonna 12,2 miljardiin. SOSTE jakaa huolen talouden tasapainottamistarpeesta, mutta hallituksen säästökeinot pitkittävät taantumaa ja lisäävät kustannuksia.
”Taloutta on tasapainotettava, mutta hallituksen säästötoimet pikemmin lisäävät kustannuksia pitkällä tähtäimellä. Säästöt ohjaavat ihmisiä kalliimpiin palveluihin, heikentävät tuottavuuskehitystä yleistyvien terveysongelmien vuoksi ja hidastavat Suomen talouskasvua entisestään. Ostovoiman hupeneminen ja kysynnän riittämättömyys pitkittävät matalasuhdanteen kestoa”, huomauttaa SOSTEn pääekonomisti Otto Kyyrönen.
Julkiset menot ovat osa bruttokansantuotetta (BKT), eli niiden leikkaaminen kutistaa taloutta välittömästi. Lisäksi menoleikkaukset heikentävät yksityisen talouden toimintaa niin kutsutun kerroinvaikutuksen kautta, koska julkiset menot ovat osa yksityisten tavaroiden ja palveluiden kysyntää.
”Tutkimusnäytön perusteella on todennäköistä, että hallituksen 7 miljardin euron sopeutustoimet laskevat Suomen BKT:ta pahimmillaan 7,6 prosentilla ja parhaassakin tapauksessa 3,8 prosentilla”, muistuttaa Kyyrönen.
SOSTE esittää säästöjen vaihtoehdoksi veropakettia, jolla valtion taloutta voidaan tasapainottaa oikeudenmukaisesti niin, että toimenpiteet eivät hidasta talouskasvua tai heikennä jo ennestään heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tilannetta.
Pienituloisten kurittaminen lopetettava – ostovoiman heikentyminen pitkittää taantumaa
SOSTE korostaa, että sosiaaliturvasta ei ole enää varaa leikata tällä hallituskaudella. Terveydenhuollon asiakasmaksuja korotetaan, lääkkeiden omavastuut nousevat, asumistukea ja työttömyysturvaa on leikattu ja toimeentulotuesta korvattavien asumismenojen saantiehtoja tiukennettu. Pian voimaan astuu uusia heikennyksiä työttömyysturvaan ja rajoituksia työperäiseen maahanmuuttoon. Kevään kehysriihen päätösten lisäksi valtiovarainministeriö (VM) esittää nyt vielä uusia leikkauksia asumistukeen.
Lisäksi syyskuun alussa yleinen arvonlisäverokanta nousee, jonka vaikutukset osuvat erityisesti pienituloisiin kuluttajiin. Riskinä on, että ostovoima heikkenee, mikä hidastaa talouskasvua.
”Talouden tasapainottamiskeinot ovat myös arvovalintoja. Orpon hallitus on päättänyt lähteä pienituloisten kurittamislinjalle sen sijaan, että se haluaisi aidosti vahvistaa veropohjaa vaihtoehtona säästötoimille. Pääomatuloja verotetaan Suomessa huomattavasti kevyemmin kuin työtuloja, eli pääomatulojen verotusta olisi varaa kiristää maltillisesti. Esimerkiksi yhteisöverokantaa on alennettu 2000-luvun aikana yhteensä 9 prosenttiyksiköllä, mikä tarkoitti staattisesti noin 4 miljardia euroa menetettyjä verotuloja viime vuonna”, Kyyrönen kritisoi.
Vuonna 2023 Suomen BKT kutistui prosentin, ja tänä vuonna talouskasvun ennustetaan jäävän nollaan. Heinäkuussa työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 27 200:lla, avointen työpaikkojen määrä väheni 28 000:lla ja pitkäaikaistyöttömien määrä nousi 6 400:lla vuoden takaiseen verrattuna, eli tilanne ei näytä helpottuvan. Tänä vuonna voimaan astuvat leikkaukset ja arvonlisäverokantojen korotus leikkaavat jo ennestään riittämätöntä kysyntää, mikä vaikuttaa kielteisesti kulutukseen ja työllisyyteen. Tämä vaikeuttaa Suomen talouden tilannetta ja hidastaa kasvu-uralle palaamista.
Järjestöihin kohdistuvat jättileikkaukset tulevat lisäämään sote-kustannuksia
VM:n esityksen mukaan sosiaali- ja terveysjärjestöiltä leikataan ensi vuonna noin 80 miljoonaa euroa nykytasoon verrattuna (384 milj.). Julkisen talouden suunnitelman mukaan järjestöiltä ollaan leikkaamassa vaalikauden loppuun mennessä yhteensä kolmannes eli 130 miljoonaa euroa.
Järjestöjen toiminnasta leikkaaminen tulee vääjäämättä näkymään julkisten sote-palveluiden tarpeen kasvuna tilanteessa, jossa hyvinvointialueet kamppailevat jo valmiiksi niukkenevien resurssien kanssa.
”Järjestöjen toiminnasta leikkaaminen tarkoittaa, että ihmisten saama ennaltaehkäisevä tuki, apu ja neuvonta vähenee tai loppuu joiltain osin jopa kokonaan. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannalta säästöissä ei ole mitään järkeä, vaan ne kostautuvat kasvavina sote-menoina toisaalla, kuten hyvinvointialueilla”, muistuttaa Kyyrönen.
SOSTE esittää 2,5 miljardin euron veropakettia talouden tasapainottamiseksi
Valtiovarainministeriö on arvioinut, että vuoteen 2027 mennessä Suomen kokonaisveroaste laskee rakenteellisista syistä noin 2,9 prosenttiyksikköä ja verotulot vähenevät vuoteen 2022 verrattuna noin 8 miljardilla eurolla. Koska valtion tulot ovat pääosin verotuloja, Suomen julkinen velka kasvaa merkittävästi, ellei veroja koroteta ja verokertymää lisätä.
SOSTE esittää:
- Valtion talouden tasapainottamiseksi on vahvistettava valtion verotuottoja. Tämä tapahtuu muun muassa ottamalla käyttöön uusi terveysvero, sitomalla valmisteverot indeksiin ja korottamalla yhteisöverokanta pohjoismaiselle tasolle. SOSTEn veropaketissa maltilliset veronkorotukset toisivat noin 2,5 miljardin euron lisäyksen verotuloihin ilman, että talouskasvu kärsisi.
- Mikäli hallitus tekee myös lisäsopeuttamistoimia, leikkausten vaikutukset eri kotitalouksiin on ennakolta arvioitava huolellisesti, jotta ei tehdä köyhyyttä lisääviä päätöksiä.
SOSTEn esitykset valtion verotulojen vahvistamiseksi
Ehdotus 1: Terveysveron käyttöönotto
Arvonlisäveron osuus tuloista on suurempi pienituloisilla, eli arvonlisäverokantojen korotus syö eniten pienituloisten ostovoimaa. Pienituloiset kuluttavat isomman osan tuloistaan kuin suurituloiset, joten vaarana on, että arvonlisäverokantojen korotus syö ostovoimaa suhteettomasti koko talouden tasolla. Tämä puolestaan hidastaa Suomen kasvua heikossa taloudellisessa tilanteessa, jossa kotimaista kysyntää ei muutenkaan ole riittävästi. Arvonlisäverokantojen korotus ei myöskään ole nykytilanteessa oikeudenmukaista, sillä sosiaali- ja työttömyysturvan heikentäminen vastuuttaa jo ennestään yksinomaan pienituloisia julkisen talouden tasapainottamisesta.
Sokeriin kohdistuva terveysvero olisi arvonlisäveroa parempi vaihtoehto. Se sallisi kuluttajien valita kalliimman epäterveellisen ja halvemman terveellisen tuotteen väliltä, millä olisi pidemmällä aikavälillä kansanterveyttä parantava ja sote-menoja alentava vaikutus. Porrastettu sokerivero kannustaisi myös teollisuutta vähentämään sokerin määrää tuotteista – samanlaista kannustinvaikutusta ei ole arvonlisäverolla. Ensivaiheessa terveysvero voisi kohdistua sokeriin, mutta myöhemmässä vaiheessa on tarkasteluun otettava myös suolan ja kovan rasvan määrä. Mitä laajempi veropohja terveysverolla on, sitä enemmän sillä on kansanterveyttä ja verotuottoja parantavia vaikutuksia.
- Sokeriin kohdistuva terveysvero tuottaisi lyhyellä aikavälillä vähintään 0,5 miljardin euron lisäyksen verotuloihin.
- Oluen valmisteveron kevennyksen peruminen lisäisi verotuloja 25 miljoonalla eurolla.
Ehdotus 2: Haittaverojen sitominen hintatasoon
Haittaveron taso määräytyy tuotteen ominaisuuden, esimerkiksi haitallisen ainesosan määrän, perusteella. Koska haittaveroja ei ole indeksoitu, niiden reaalinen arvo laskee inflaation myötä.
- Haittaverojen indeksointi lisäisi verotuloja 0,5–0,8 miljardilla eurolla vuosittain.
Ehdotus 3: Korkeimman tuloveroluokan poisto
Tänä vuonna hallitus kevensi ansiotuloverotusta ja nosti korkeimman tuloveroryhmän alarajan 85 800 eurosta 150 000 euroon. Veronkevennys hyödytti suurituloisia, joille kiihtynyt inflaatio ja korkeammat korot ovat muutenkin siirtäneet muiden tuloryhmien tuloja.
- Korkeimman tuloveroluokan poistaminen lisäisi verotuloja noin 40 miljoonalla eurolla.
Ehdotus 4: Listaamattomien yhtiöiden erityisaseman poisto
Listaamattomilla yhtiöillä on Suomessa merkittävä erityisasema. Jos maksetun osingon osuus ei ole yli 8:aa prosenttia yrityksen nettovarallisuudesta ja osinko ei ylitä 150 000:ta euroa, 75 prosenttia osingosta on verovapaata tuloa. Muunlaisten yhtiöiden osingoista vain 15 prosenttia on verovapaata tuloa.
- Mikäli kaikkia listaamattomien yhtiöiden tuloja pidettäisiin pääomatuloina, verotulot kasvaisivat noin 0,8 miljardilla eurolla.
- Jos verovapaus muutettaisiin maltillisemmin koskemaan vain 60:tä prosenttia listaamattomien yhtiöiden maksamista osingoista, jotka eivät ylitä 4:ää prosenttia yhtiön nettovarallisuudesta, verotulot kasvaisivat noin 0,4 miljardilla eurolla.
Ehdotus 5: Yhteisöveron korotus
Suomessa otettiin vuonna 1993 käyttöön eriytetty tuloverojärjestelmä, minkä vuoksi pääomatuloja verotetaan vähemmän kuin korkeita ansiotuloja. Koska pääomatulot keskittyvät suurituloisille, kokonaisveroaste laskee suurituloisimman prosentin sisällä.
Viimeaikaisissa tutkimuksissa on havaittu, että suurituloisiin kohdennetut veronkevennykset, kuten yhteisöverokannan lasku, eivät lisää investointeja, työllisyyttä tai talouskasvua. Pääomatulojen verotuksen kiristäminen ei siis todennäköisesti hidastaisi talouskasvua.
Yhteisöveroa laskettiin 6 prosenttiyksiköllä vuosina 2012–2014, mikä kevensi vain suurituloisten verotusta. Nykyään yhteisövero on 20 prosenttia, joka on noin prosenttiyksikön EU:n keskiarvoa matalampi.
- Jos yhteisövero nostettaisiin Tanskan ja Norjan tasolle 22 prosenttiin, se lisäisi verotuloja noin 0,9 miljardilla eurolla.
Ehdotus 6: Ekologista kestävyyttä tukevat verot
Luonnon kantokyky on turvattava ekologisen siirtymän avulla. Oikein kohdennetut haitta- ja päästöverot auttavat ekologisen siirtymän toteuttamisessa. Lisäksi haitta- ja päästöveroja on järkevää kompensoida tulonsiirroilla, jotka takaavat, että siirtymästä koituvat kustannukset eivät lisää eriarvoisuutta.
Päästömaksuja voi palauttaa kuluttajille niin kutsutun hiiliosingon avulla. Hiiliosinko voidaan maksaa joko tasasuuruisena, kuten Sveitsissä, tai kotitalouden tulotason perusteella, kuten Brittiläisessä Kolumbiassa.
Kun kansantalous muuttuu ekologisesti kestävämmäksi, haitta- ja päästöveroista syntyvät tulot vähenevät. Tästä syystä verotusta ei voi rakentaa haitta- ja päästöverojen varaan pitkällä aikavälillä, vaan niiden tarkoitus on pikemminkin ohjata kuluttajien ja yritysten toimintaa.
- Hallitus on alentanut energiatuotteisiin kohdistuvia valmisteveroja. Tämän heikennyksen peruminen lisäisi verotuloja 0,15 miljardilla eurolla.