Valtakunnallisista sote-järjestöistä 88 prosenttia katsoo, että järjestö lisää omalla toiminnallaan yhteiskunnan turvallisuutta ja paikallisen yhteisön turvallisuuden tunnetta. Paikallisesti toimivista sote-yhdistyksistä samaa mieltä on 79 prosenttia. Tieto perustuu SOSTEn tammi-helmikuussa ennen Ukrainan sotaa tekemään Järjestöbarometri-kyselyyn.
Maassamme on lähes 10 000 rekisteröityä sote-alan järjestöä, joista valtakunnallisesti toimii runsas 200. Sote-järjestöt tavoittavat ihmisiä erityisesti haastavissa elämäntilanteissa, olipa kyse pitkäaikaissairaudesta, vammasta, päihteistä, mielen horjumisesta, väkivallan kohteeksi joutumisesta tai kuormittavasta perhetilanteesta.
Valtakunnallisissa järjestöissä yhdistyy ammatillinen ja vapaaehtoistyö, kun taas valtaosaa paikallisyhdistyksistä kannattelee vapaaehtoisten antama aika ja työpanos. Heistä monet ovat itsekin vertaisia yhdistyksensä toiminnassa.
“Tulokset ovat merkittäviä niin kriisinkestävyyden kuin tulevien sote-palvelurakenteiden kannalta. Ne kertovat suomalaisesta yhteiskunnasta, jossa elinvoimainen kansalaistoiminta pitää tietoisesti ihmisiä mukana monimutkaistuvassa ja erilaista eriarvoistumista aiheuttavassa ympäristössä. Resilientissä yhteiskunnassa ihminen tuntee kuuluvansa yhteisöön ja luottaa siihen, että saa apua. Luottamus muihin ihmisiin, viranomaisiin ja yhteiskuntaan on turvallisuudelle tärkeää”, SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas kertoo.
Tieto, vertaisuus ja yhdessäolo vahvistavat turvallisuutta
Turvallisuutta järjestöt rakentavat ennen kaikkea välittämällä eri elämäntilanteissa hyödyllistä tietoa ja tarjoamalla vertaistukea. Paikallisyhdistykset painottavat kohtaamisten merkitystä. Yksinäisyyttä ja syrjäytymistä torjutaan järjestämällä muun muassa kerhoja, ystävätoimintaa ja virkistystä. Yhteinen toiminta lujittaa yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Monet järjestöistä kuvaavat koko toimintansa lisäävän yhteiskunnan ja paikallisyhteisön kokemaa turvallisuutta. Tällöin järjestö ehkäisee esimerkiksi tapaturmia tai väkivaltaa, edistää asumisen ja asuinalueiden turvallisuutta tai tukee vaikeasti työllistyvien työllistymistä.
”Ihminen ei ole yksin ollessaan vertaistensa joukossa, sieltä saa myös konkreettista apua ja tukea uudessa tilanteessa.” (valtakunnallisen järjestön johtaja)
Joillakin järjestöillä, kuten Suomen Punaisella Ristillä ja Suomen Meripelastusseuralla, on erityinen perustehtävä pelastaa ja auttaa onnettomuuden uhreja ja muita hädänalaisia. Suomen Pelastusalan keskusjärjestön (SPEK) toiminnan tarkoitus on puolestaan vahvistaa turvallisuutta ja kriisinkestävyyttä. Onnettomuuksissa ja kriisitilanteissa viranomaisia tukevat koordinoidusti 54 järjestön Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) koulutetut vapaaehtoiset.
“Turvallisuudesta tulee monelle ensin mieleen sotilaallinen puolustus, tai poliisin ja pelastushenkilöstön työ. Järjestöjä on mukana pelastus- ja kriisityössä, mutta turvallisuutta rakennetaan myös muussa toiminnassa. Järjestöissä ehkäistään ihmisten syrjäytymistä, lujitetaan turvaverkkoja vaikeuksien varalle ja siten estetään yhteiskunnan rapautumista. Tässä mielessä jokainen haavoittuvia ihmisryhmiä tavoittava sote-järjestö lisää turvallisuutta”, tutkija Anne Eronen tulkitsee tuloksia.
Yksilöä liimaa yhteisöön mahdollisuus osallistua ja kuulua joukkoon
Järjestöjen turvallisuutta lisäävä toiminta on monimuotoista. Sitä toteutetaan niin ammatillisina palveluina kuin vapaaehtoisvoimin. Työ on esimerkiksi laitehankintoja maallikkoelvytykseen, sisäilma- ja asumisneuvontaa, rakennetun tai digitaalisen ympäristön saavutettavuuden parantamista tai väkivallan uhrien tukemista. Koronapandemian vuoksi järjestöjen tarjoama henkinen tuki kriisitilanteissa on lisääntynyt roimasti.
”Palveluohjauksella ja kunnioittavalla kohtaamisella vähennämme irrallisuutta ja riskiä järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolelle jättäytymisestä.” (valtakunnallisen järjestön johtaja)
Järjestöissä ihmiset kohdataan kokonaisina, ilman muodollisuuksia. Asunnottomat tai päihteidenkäyttäjät nähdään ihmisinä ja ymmärretään, että heitä tukemalla koko yhteisön turvallisuus lisääntyy. Kohtaamisissa kuullaan, miten he voivat, mikä heitä huolestuttaa ja mikä heidän huoliaan lieventäisi. Oman auttamistyön lisäksi järjestöt ohjaavat ihmisiä julkisiin palveluihin, mutta epäkohtia ja ratkaisuehdotuksia viedään myös päättäjien tietoon.
“Oleellista on, että ihmistä kuullaan, eikä häntä jätetä ongelmineen yksin. Sairaudesta, vammasta tai haastavasta elämäntilanteesta huolimatta tarjotaan mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omaa elämää koskeviin asioihin. Järjestöt pyrkivät parantamaan ihmisten yhdenvertaista kohtelua ja palvelujen saantia. Tämä kaikki lisää “koheesiota”, yhteenkuuluvuutta, Anne Eronen toteaa.
“Tulokset kertovat myös järjestöjen tärkeästä toiminnasta osana kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävää työtä. Siinä keinoina nähdään järjestöille ominaiset yhdenvertaisuuden ja työllisyyden edistäminen, rikollisuuden, päihdehaittojen ja syrjäytymisen ehkäisy sekä asuin- ja elinympäristöjen turvallisuus”, Vertti Kiukas summaa tuloksia.
Järjestöbarometri 2022
Tulokset perustuvat SOSTEn Järjestöbarometri 2022 -kyselyyn sote-järjestöille. Kysely tehtiin tammi-helmikuussa 2022. Aineistosta on tässä hyödynnetty 115 valtakunnallisen järjestön ja 969 paikallisyhdistyksen vastaukset. Vastaajilta tiedusteltiin: ”Lisääkö järjestönne mielestäsi omalla toiminnallaan yhteiskunnan turvallisuutta ja paikallisen yhteisön turvallisuuden tunnetta?” Vastaajat kuvasivat toiminnan sisältöä avovastauksissaan. Järjestöbarometri 2022 -tutkimus julkaistaan lokakuun alussa.
Lisätietoja antavat SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas ja tutkija Anne Eronen.