Panu Laturi selvittää uusia tapoja sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöhön SOSTEn Tukipalvelu- ja toimitilayhteistyö -hankkeessa. Hanke alkoi toukokuun alussa 2022 ja jatkuu kaksi vuotta. ”Yhteistyö on win win sekä järjestöille että yhteiskunnalle. Molemmat voittavat, jos järjestöille jää enemmän rahaa omaan tärkeään ydintoimintaansa. Silloin ydintoiminta pystytään pitämään vahvana”, selvitysmies Laturi sanoo.
Panu Laturi, miksi selvitystyö on käynnistetty?
Koska on nähtävissä, että järjestöjen toiminta-avustukset tulevaisuudessa todennäköisesti pienenevät Suomen taloudellisen tilanteen ja muiden syiden johdosta.
Mikä hyötyä selvityksestä on järjestöille?
Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveysjärjestöt pystyisivät tulevaisuudessa käyttämään rahojaan enemmän tärkeään perustoimintaansa, kun hallinnon kustannuksia saataisiin pienemmiksi. Hallinto ei ole järjestöjen perustoimintaa. Tavoitteena on myös vahvistaa järjestöjen yhteistyötä ja selvittää, onko Suomessa päällekkäistä työtä tekeviä sote-järjestöjä.
Mitä on tähän mennessä saatu aikaan?
On mietitty vaihtoehtoja järjestöjen hallinnon tehostamiseksi. Siinähän on kaksi vaihtoehtoa, joko niin että järjestöt yhdistyisivät tai että löydetään muita keinoja hallinnon kustannusten pienentämiseksi. Minä olen keskittynyt enemmän hallinnon kustannuksiin.
Viime aikoina olen tehnyt vahvaa vaikuttamistyötä eri suuntiin ja puolueisiin. Jos järjestöjen avustuksia leikataan, järjestöille pitää tarjota vastineeksi jotain positiivista.
Olen tehnyt työtä sen eteen, että tuleva hallitus sitoutuisi siihen, että järjestöt voivat tehdä tai välittää omille jäsenjärjestöilleen palveluja ilman kilpailutusvelvoitetta tai arvonlisäveroa (ALV 0 %), kun kyseessä on omakustannehintainen toiminta. Tämä ei tarkoita, että järjestöt menisivät markkinoille, vaan palvelujen tekeminen ja välittäminen olisi sallittua vain järjestön omille jäsenjärjestöille omakustannushintaan. Kyse on järjestöjen hallintokulujen pienentämisestä.
Miten poliitikot suhtautuvat tähän?
Poliitikot ovat ymmärtäneet asian hyvin ja suhtautuneet erittäin positiivisesti. On ymmärretty, että järjestöjä kannattaa hupenevassa rahatilanteessa kannustaa yhteistyöhön, jotta niiden toiminnasta ei tarvitse leikata rahaa.
Miten hallintokuluja saa yhteistyöllä alas?
Esimerkiksi aluetasolla keskusjärjestö voisi tehdä ja välittää omille jäsenjärjestöilleen erilaisia palveluja, kuten viestintää. Viestinnän osalta tämä mahdollistaa sen, että viestinnän työpaikoista tulee järjestöissä mielenkiintoisempia, kun yhdessä paikassa tehdään monen järjestön viestintää. Se auttaa myös saamaan järjestöihin kovatasoisempia viestijöitä.
Malli kannustaa tekemään tiettyjä palveluja järkevästi ja keskistetysti, jolloin palvelut myös paranevat. Kaikilla ei tarvitse olla omaa kaikkea.
Mitä muita yhteisiä palveluja voisi olla?
Palkkahallinto, henkilöstöhallinto, kirjanpito, toimitilat, tietojärjestelmät. Kaikki, mistä arvioidaan olevan hyötyä, kun asioita tehdään keskitetysti yhdessä paikassa.
Tämähän tulee johtamaan siihen, että järjestöjen yhteistyö vahvistuu sitten, kun järjestöillä alkaa olla yhteisiä palveluja. Kun syntyy malleja yhteistyöhön ja yhteistyö opitaan, se lisääntyy. Silloin järjestöt alkavat varmaan myös katsoa, ovatko niiden toiminnat päällekkäisiä, eli onko järjestön perustoiminnassakin asioita, joita voisi tehdä enemmän yhdessä.
Miten järjestöt ovat suhtautuneet yhteistyöehdotuksiin?
Hyvin on otettu vastaan, negatiivista palautetta ei tullut keneltäkään.
Kiinnostusta on ilmaistu hallinnon yhteistyöhön yleisesti, isossa mittakaavassa. Olen neuvotellut useiden järjestöjen kanssa, mutta asiat ovat alkutekijöissään, joten niistä ei voi vielä kertoa. Mutta sen voi sanoa, että yhteistyöstä on keskusteltu myös alueellisella tasolla. Esimerkiksi jos jokin keskusjärjestö tarjoaisi jossain kaupungissa hallintopalveluja, on mietitty, miten se pystyisi toteuttamaan palvelut siten, että sen jäsenjärjestöt voisivat niitä käyttää ja maksaa käytöstä korvauksen.
Entä mitä mieltä järjestöt ovat yhdistymisehdotuksista?
Joidenkin järjestöjen kanssa on käyty keskusteluja, mutta ne eivät missään tapauksessa halua, että keskustelut tulevat julki. Kukaan ei halua kertoa asiasta julkisuuteen ainakaan omalla nimellään. On vähän tabuaihe.
Onko mietitty kannustimia?
Jos järjestöt pystyvät yhteistyöllä ja yhdistymällä tekemään yhdessä hienoja asioita ja vähentämään kuluja, ei voi olla niin, että rahoittaja leikkaa säästyvän summan pois järjestöjen toiminta-avustuksista yksi yhteen. Se olisi järjestöille plus miinus nolla. Tässä on kehittämiskohde [Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus] STEAlle. Järjestöille pitää kehittää taloudellisia kannustimia yhteistyöhön ja yhdistymiseen.
PANU LATURI
Syntynyt
Ylistarossa vuonna 1972
Koulutus
valtiotieteiden maisteri, kansantaloustiede
Nykyisiä luottamustehtäviä
kirkkovaltuutettu, Helsinki
Harrastukset
Lukeminen, matkustaminen, toipuminen ja poliittinen keskustelu
Kun järjestöjen rahat todennäköisesti tulevaisuudessa pienenevät, järjestöjen pitää ottaa lusikka kauniiseen käteen ja ruveta itse miettimään, miten yhteistyötä pystyy tekemään ja lisäämään.
Yhteistyö kiinnostaa
Mitä mieltä olet tukipalvelu- ja toimitilayhteistyöstä?
Janne Juvakka, Invalidiliiton toimitusjohtaja
”Tämä selvityshanke on erittäin tarpeellinen. Kun sekä kansalaisjärjestötoiminnan vaateet että yleinen tehokkuusvaade kasvavat ja pitkällä juoksulla on mahdollista, että järjestöjen tuototkin hiipuvat, on syytä selvittää, mitä voi tehdä tehokkaammin. On tarpeellista katsoa, miten toimintaa kannattaa tänä päivänä toteuttaa ja missä määrin on syytä laittaa resursseja esimerkiksi toimitiloihin. Luontevaa on tarkastella myös esimerkiksi taloushallintoa ja hankintojen kilpailutusta, voisiko niistä löytää hyödyllisiä yhteisen tekemisen paikkoja.
Me Invalidiliitossa olemme valmiit jakamaan toimitiloja, ja meille on jo tullut alivuokralaisia. Nyt pohdimme myös omia tilatarpeitamme, ja olemme jatkossa valmiita miettimään muutakin yhdessä tekemistä.”
Anna Moring, Monimuotoiset perheet -verkoston johtava asiantuntija
”Pienet järjestöt tuskailevat sen kanssa, että monet olennaiset ohjelmistot ja palvelut ovat kalliita ja niiden hankkiminen omaan käyttöön syö kohtuuttomasti resursseja. Esimerkiksi jäsenrekisterit, mediaseuranta, uutiskirjepalvelut, verkkosivujen rakennus- ja ylläpitopalvelut sekä ATK-tuki. Mahdollisuus keskittää näitä hankintoja vapauttaisi järjestöjen resursseja olennaisempaan.”
Kiinnostaako tukipalveluyhteistyö?
Ota yhteyttä Panu Laturiin, 050 520 8337.
Juttu on julkaistu 26.4.2023 SOSTEtalk!-tapahtuman SOSTEtalks-lehdessä.
Teksti: Tuula Kolari
Panu Laturin kuva: Matti Pyykkö