Tällä hetkellä Suomi ei ole etenemässä kohti vuoden 2030 sitoumustaan köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrän vähentämiseksi, vaan päinvastoin näiden henkilöiden määrä on merkittävästi kasvamassa. Eduskunnan köyhyysryhmän jäsenet Hanna Sarkkinen (vas), Maria Ohisalo (vihr), Pia Hiltunen (sd), Helena Marttila (sd), Laura Meriluoto (vas) ja Inka Hopsu (vihr) jättivät 13.12. kirjallisen kysymyksen Suomen sitoutumisesta Euroopan unionin köyhyystavoitteeseen.
EU:n sosiaalisten oikeuksien pilariin sisältyvän yleistavoitteen mukaan köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrää tulisi vähentää vähintään 15 miljoonalla henkilöllä vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2019 tilanteeseen. Suomi on asettanut omaksi kansalliseksi tavoitteekseen vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien henkilöiden määrää 100 000 henkilöllä. Näistä vähintään kolmasosan tulisi olla lapsia. Tavoitteen lähtötasona toimii vuosi 2019, jolloin Suomessa köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli noin 838 000 henkilöä. Vuoteen 2030 mennessä määrän tulisi laskea 738 000 henkilöön.
Kansallisen tavoitteen saavuttamiseksi sosiaali- ja terveysministeriössä on laadittu toimintasuunnitelma köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen edistymistä tulee seurata vuosittain valittujen indikaattoreiden avulla ja tehdä laajempi puoliväliarviointi vuonna 2026.
Sosiaaliturvan leikkaukset vievät kauemmas köyhyystavoitteen saavuttamisesta
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi 9.10. kokonaisvaikutusten arvioinnin hallituksen vuodelle 2024 esittämien sosiaaliturva- ja veromuutoksien yhteisvaikutuksista. Arvioinnin mukaan pienituloisuus tulee kasvamaan ja leikkaukset köyhdyttävät erityisesti kaikista pienituloisimpia. Tuloerot kasvavat.
Myös THL julkaisi 1.12. arvion sosiaaliturvan leikkausten vaikutuksista vuoteen 2027. Näissä laskelmissa on huomioitu indeksijäädytyksen vaikutus koko hallituskaudelle. Myös THL:n laskelmat osoittavat köyhyyden lisääntyvän. Laskelmien mukaan pienituloisten määrä lisääntyy noin 94 000 henkilöllä. Tästä määrästä lapsia olisi noin 12 000.
Onko hallitus irtautunut Euroopan unionin ja Suomen kansallisesta sitoumuksesta köyhyyden vähentämiseksi?
Kirjallisen kysymyksen jättäneet kysyvät, onko hallitus sitoutunut EU:n yleistavoitteeseen köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrän pienentämiseksi, edellisestä johdettuun Suomen kansalliseen tavoitteeseen sekä tähän liittyvän toimintasuunnitelman toteuttamiseen.
He myös tiedustelevat, onko hallitus valmis uudelleenarvioimaan toimenpiteitään, jos mahdollinen sosiaaliturvaleikkauksilla aikaansaatu työllisyyskasvu ei riitä kompensoimaan etuusleikkauksien köyhyyttä lisäävää vaikutusta. Onko hallitus valmis uudelleenarvioimaan ohjelmaansa ja toimenpiteitään, mikäli Suomen kehitys näyttää kulkevan väärään suuntaan suhteessa vuodelle 2030 asetettuun sitoumukseen?
Vastaus kirjalliseen kysymykseen annetaan 21 päivän kuluessa siitä, kun kysymys toimitettiin valtioneuvostolle.