Kauan odotetun sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ensi vaiheen uudistamistyön tulokset vihdoinkin konkretisoituvat, kun lakimuutokset astuvat voimaan heinäkuun alussa. Poikkeuksena ovat maksukattoa koskevat muutokset, jotka tulevat voimaan 1.1.2022.
Saatavuutta parannetaan ja maksuja kohtuullistetaan
Muutosten tavoitteena on Marinin hallitusohjelmakirjausten mukaisesti poistaa hoidon esteitä ja lisätä terveyden tasa-arvoa.
Hoitoonpääsyä parannetaan
Terveyspalveluihin pääsyä parannetaan lisäämällä maksuttomia palveluja. Jatkossa maksua ei peritä perusterveydenhuollon hoitajakäynneistä, alaikäisten asiakkaiden poliklinikkakäynneistä ja avosairaanhoidon mielenterveyspalveluista. Tartuntatautien leviämisen ehkäisemiseksi maksuttomuutta on laajennettu eräiden tartuntatautien hoidossa, tutkimuksessa ja lääkkeissä.
Asumispalvelumaksut lainsäädäntöön
Asiakasmaksulakiin saadaan vihdoinkin sisällytettyä säännökset pitkäaikaisen asumispalvelujen asiakasmaksuista. Aiemmin maksuista ei säädetty lailla, mikä on johtanut siihen, että maksut ovat vaihdelleet paljon kuntien välillä ja myös eri yksikköjen välillä kunnan ja yhteistoiminta-alueen sisällä. Pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen maksut vastaavat jatkossa pitkälti pitkäaikaisen laitoshoidon maksuja, joskin 164 euron kuukausittaisella vähimmäiskäyttövaralla on katettava menoja, jotka eivät sisälly hoitoon, kuten sairaanhoitopalveluista aiheutuneet maksut, kuljetusten omavastuuosuudet, henkilökohtaisesta hygieniasta ja puhelimesta aiheutuvat kulut ym. henkilökohtaiset menot.
Maksujen kohtuullistamista korostetaan
Maksujen kohtuullistamista koskevaa pykälää vahvistetaan, kun asiakasmaksujen alentamisen ja perimättä jättämisen ensisijaisuutta suhteessa toimeentuloturvaan korostetaan. Lisäksi kunnat ovat jatkossa velvollisia antamaan asiakkaalle tiedon maksun alentamisesta ja perimättä jättämisestä. Sosiaalibarometri 2021:n mukaan noin puolet kuntien sote-johtajista näkevät näiden muutosten parantavan asiakkaiden mahdollisuuksia hakea maksujen alentamista.
Maksukattoa laajennetaan
Vuoden 2022 alussa maksukattoa kerryttää suun terveydenhuollon, terapian, tilapäisen kotisairaanhoidon ja kotisairaalahoidon maksut sekä toimeentulotuella maksetut asiakasmaksut. Muutoksen myötä maksukatto kertyisi nopeammin näitä palveluja käyttävillä.
Asiakasmaksut pienenevät lähes miljoonalla suomalaisella
Arvion mukaan lakimuutos vaikuttaa noin miljoonan suomalaisen asiakasmaksuihin. Heistä noin 980 000:lla maksut pienenevät ja noin 33 000:lla kasvavat. Kasvun arvioidaan liittyvän kotipalvelumaksuihin, koska säännölliseen kotihoitoon säädetään uusi maksutaulukko.
Ne henkilöt, joilla maksut muuttuvat, maksavat jatkossa keskimäärin 44 euroa vähemmän asiakasmaksuja vuoden aikana. Noin 70 prosentilla maksut muuttuisivat maltillisesti (10-50 €/vuosi), noin 10 prosentilla kohtuullisesti (50-100 €/vuosi) ja 15 prosentilla paljon (yli 100 €/vuosi). Maksut muuttuisivat etenkin iäkkäillä ja lapsiperheillä sekä niillä, jotka käyttävät paljon palveluja ja joilla maksukertymät ovat korkeat.
Sosiaalibarometri 2021:n tulosten mukaan sote-johtajat arvioivat lakimuutoksen useammin kohentavan kuin heikentävän asiakkaiden tilannetta. Monissa kunnissa uskotaan, että lakimuutoksen myötä asiakkailla on paremmat mahdollisuudet hakea maksujen alentamista ja ulosottojen määrä laskee. Toisaalta noin puolet sote-johtajista kuitenkin ennakoi, että palveluasumisen maksut ja hoitajamitoitus tulevat vaikuttamaan heikentävästi palvelujen tarjontaan ja niiden painopisteisiin.
Lue lisää: Sosiaalibarometri 2021: Sote-uudistus ja asiakasmaksut (pdf, 10 Mt)
Järjestöillä rooli lakimuutosten vaikutusten seurannassa
STM tekee lain toimeenpanon seurantaa yhdessä VM:n, THL:n ja Kuntaliiton kanssa. Seurannalla halutaan tietoa siitä, miten muutokset vaikuttavat maksukertymiin, maksuperusteisiin, palvelujen tarjontaan ja käyttöön sekä asiakkaan toimeentuloon.
Asiakastasolta kerättävä tieto on ensiarvoisen tärkeää. Järjestöillä on merkittävä rooli viestiä kohderyhmiltään tulleiden palautteiden kautta, miten asiakasmaksulain muutokset käytännössä vaikuttavat ihmisten tilanteisiin.
Kesällä julkaistava tiekartta linjaa kehityksen suunnan vuosiksi eteenpäin
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisee kesän aikana asiakasmaksulain uudistamista koskevan tiekartan, jossa määritellään uudistamistyön jatko tuleville vuosille. Tiekartan sisällöstä ei ole tihkunut tietoa. Yksi ohut lupaus annettiin hallituksen esityksessä: maksukaton seurantavelvollisuuden siirtämistä asiakkaalta hyvinvointialueille tarkasteltaisiin uudelleen kokonaisuudistuksen yhteydessä. Tämä olisi odotettu muutos, koska tällä hetkellä kaikki asiakkaat eivät tiedä maksukaton olemassaolosta.
SOSTEn evästykset asiakasmaksulain uudistamisen jatkotyölle
SOSTE esittää, että terveyskeskuslääkärikäynnit tulee säätää maksuttomiksi ja maksukatot tulee yhdistää palveluissa, lääkkeissä ja terveydenhuollon matkoissa.
Lue lisää: Sairastamisen kustannukset eivät saa olla hoidon ja hoivan este
Lisäksi maksujen huojentamisvelvoite olisi tarpeen laajentaa terveydenhuollon lyhytaikaiseen laitoshoitoon, jossa maksut nousevat monilla kohtuuttoman suuriksi ja ne menevät ulosottoon. Kokonaisuudessaan ulosotossa olevia sote-maksuja oli vuonna 2020 yhteensä 663 000 kappaletta, ja ne koskivat 85 000 suomalaista.
Lue lisää: 30.6. Yle uutiset: 85 000 suomalaisen ambulanssikyydit, sairaalalaskut ja muut sote-maksut ovat ulosotossa
Perustuslaki edellyttää riittävät ja yhdenvertaiset sote-palvelut
Asiakasmaksulain kokonaisuudistustyön lähtökohtana on oltavat perustuslaki ja sen säätämä velvollisuus turvata ihmisille oikeudet riittäviin ja yhdenvertaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Etenkin pienituloisten ja paljon palveluja tarvitsevien palvelujen saatavuus on turvattava ja varmistettava, etteivät asiakasmaksut vaaranna ihmisten toimeentuloa. Oikealla tavalla toteutetulla uudistamistyöllä voidaan osaltaan tukea myös sote-uudistuksen tavoitteita.
Lisätietoja antaa SOSTEn edunvalvontapäällikkö Anne Perälahti.