Sosiaali- ja terveysministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö asettivat korkean profiilin ryhmän hyvinvoinnin ja tasa-arvon vahvistamiseksi koronaepidemian vuoksi asetettujen rajoitusten poistamisen sekä yhteiskunnan jälleenrakennuksen valmisteluun. Työryhmän puheenjohtajana toimii SOSTEn valtuuston puheenjohtaja arkkipiispa emeritus Kari Mäkinen.
Lue lisää: STM:n ja TEM:n asettamispäätös työryhmän perustamiseksi (pdf)
– Koko yhteiskunta toimii nyt poikkeustilanteen keskellä ylikuormittuneessa tilassa eikä vielä hahmotu, mitä kaikkia vaikutuksia tällä on sosiaalisen hyvinvoinnin sekä yhteiskunnan kannalta. Joudutaan kulkemaan sumeassa tilanteessa, arvioi arkkipiispa emeritus Kari Mäkinen.
Seuraa Twitterissä: Arkkipiispa emeritus Kari Mäkinen
Työryhmän tavoitteena on estää sosiaalisten ongelmien pitkittyminen, syrjäytyminen ja eriarvoisuuden lisääntyminen sekä nostaa keskusteluun ihmisten hyvinvointiin ja tasa-arvoon liittyviä näkökulmia. Tässä hyödynnetään myös järjestöjen asiantuntemusta ja kokemusta aiemmista taantumista. Työryhmän toimikausi päättyy toukokuun lopussa.
Epidemia kohtelee ihmisiä hyvin eri tavalla ja siten myös huolet ovat erilaisia, mutta kaikille tämä on mieltä kuormittava tilanne. ”Tällä tilanteella on kahdenlaisia seuraamuksia: akuutteja, tämän poikkeustilan aiheuttamia, kuten lisääntyneet lomautukset ja yksinyrittäjien ahdinko ja sitten ovat syvenevät vaikeudet niille, jotka ovat muutenkin jo heikoilla.”, toteaa Mäkinen.
– Perusasia on, että niin kauan kuin on arjen vastuunkantoa ja arjen työtä tässä ja nyt, niin kauan pysyy toivo yllä huomisesta. On tilanne mimmoinen tahansa, sen kestää paremmin, kun ei ole yksin.
”On ne tavat millaisia tahansa, ihminen kestää vaikeuksia paremmin, jos ei tarvitse olla yksin”
Nyt tulee panostaa yhteiskunnan kaikkein hauraimpiin kohtiin
Mäkinen korostaa pitkän tähtäimen toimenpiteiden merkitystä ja näkee, että kaikkien hyvinvointiin satsaamalla vältetään pahimmat karikot. Hyvinvointitalousajattelun mukaisesti on investoitava ihmisten hyvinvointiin.
– Jos nyt ei panosteta riittävästi siihen, missä hyvinvoinnin kaikkein hauraimmat kohdat ovat, niin seuraukset ovat inhimillisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti vakavat.
Suomen valmiuksia selvitä koronakriisistä on pidetty kansainvälisesti hyvinä ja kaikkein pahimmat skenaariot onkin vältetty. Mäkinen nostaa esiin tässä Suomen vahvan kansalaisyhteiskunnan ja julkisen vallan instituutiot, joista yksi on terveydenhuolto. Niitä ohjaa yhdensuuntainen eettinen pohja.
Mäkinen antaa tunnustusta toimiville järjestöille: ”Kansalaiset ja järjestöt ovat varsin nopeasti lähteneet hakemaan uusia toimintatapoja tukemaan ihmisten hyvinvointia.” Monet järjestöt ovatkin samaan aikaan lujilla epidemian itsensä vuoksi, mutta myös palvelutarpeen lisääntymisen toimintaedellytysten heikkenemisen vuoksi. ”Vallitsevassa tilanteessa tarvitaan paljon voimia ja kestävyyttä. Järjestöt ovat alkaneet toimia yhdessä kuntien ja seurakuntien kanssa tavalla, joka ansaitsee suuren kiitoksen.”, hän jatkaa.
”Pohja on varsin luja.” Arkkipiispa emeritus Kari Mäkinen Suomen lähtökohdista koronakriisistä selviämisestä
– Vahvojen instituutioiden ja kansalaisyhteiskunnan ansiosta olemme vahvempia. Mitä vahvempia ne ovat, sitä vahvempi on myös yhteiskuntaa yhdessä pitävä luottamus. Koronakriisin hellitettyä otettaan ratkaisevaa on se, miten oikeudenmukaiseksi jälleenrakennus koetaan.