Juuri julkaistu Sosiaalibarometri 2019 kuvaa muun muassa sitä, miten toimeentulotuki, viimesijainen taloudellinen turva, toimii kaksi vuotta sen jälkeen, kun perustoimeentulotuki siirrettiin Kelaan. Sosiaalibarometrissa on seurattu toimeentulotukea sekä Kelan että sosiaalitoimen näkökulmasta vuodesta 2016.
Kaikkien Sosiaalibarometrin vastaajien mielestä asiakkaiden on vaikea erottaa, milloin toimeentulotukea haetaan Kelasta ja missä asioissa sosiaalitoimesta. Uudistuksen ajateltiin tuovan työajan säästöä sosiaalityöhön, mutta sosiaalityöntekijät neuvovat yhä varsin paljon tuen tarpeessa olevia asiakkaita tuen hakemisessa – tai Kelan virheellisten päätösten korjaamisessa.
Tukipäätösten tekemiseen arvioidaan olevan Kelassa niukasti aikaa ja hakemuksiin tarvitaan usein lisäselvityksiä.
Sosiaalityöntekijöitä ja Kelan toimihenkilöitä askarruttaa vähäinen sosiaalihuollon arviointiosaaminen Kelan etuuskäsittelyssä. Asiakkaan tilannetta ei huomioida kokonaisvaltaisesti, jolloin voitaisiin ohjata sosiaalityön sekä täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen piiriin sitä tarvitsevat ihmiset. Näin osa täydentävää tai ehkäisevää tukea tarvitsevista jää sitä ilman. Samalla sosiaalityö ei tavoita kaikkia niitä asiakkaita, jotka hyötyisivät rahallisen tuen lisäksi palveluista.
– Sosiaaliturvajärjestelmämme on monin paikoin monimutkainen. Vaikeissa elämäntilanteissa voimavarat tukijärjestelmän omatoimiseen selvittämiseen ovat useilla vähissä. Tällöin korostuu asiakkaan tarve neuvontaan ja ohjaukseen sekä henkilökohtaiseen palveluun. Tavoiteltu yhden luukun malli ei toimi, vaan ihmiset joutuvat edelleen hakemaan apua usealta taholta. Heikoimmassa asemassa olevat ovat vaarassa jäädä palvelujen ulkopuolelle, toteaa erityisasiantuntija Anna Järvinen.
Myös toimeentulotuen parissa työskentelevät Kelan etuuskäsittelijät ja kuntien sosiaalityöntekijät katsovat, että vaikka ihmiset ovat henkilökohtaisen avun tarpeessa, heitä ohjataan usein omatoimiseen verkkoasiointiin.
Uudistus takkuaa odotettua enemmän
Kela on myöntänyt perustoimeentulotukea vuoden 2017 alusta. Perustoimeentulotuen siirtoa Kelaan kannattaa yhä valtaosa Sosiaalibarometrin vastaajista, vaikka myös puutteita nostetaan kärkkäästi esille.
Alunperin perustoimeentulotuen siirtoa perusteltiin kansalaisten yhdenvertaisuudella, tuen alikäytön vähenemisellä ja päätösten nopeudella.
Vastaajien mukaan suomalaiset ovat suhteellisen yhdenvertaisia perustoimeentulotuen saannissa, ja kynnys hakea toimeentulotukea on matala. Kelassa myös luotetaan, että asiakas saa päätöksen nopeasti.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa päätösten nopeuteen ei luoteta yhtä paljon, ja sosiaalityöntekijöistä noin puolet kyseenalaistaa myös yhdenvertaisuuden.
– Toimeentulotukiuudistus näyttää ennakoitua isommalta muutokselta. Kelan ja kuntien sosiaalityön toiminnan lähtökohdat ovat erilaiset: Kela toimii valtakunnallisesti ja painottaa yhdenvertaista kohtelua. Ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen päätöksiä tehdään puolestaan noin 300 kunnassa, ja sosiaalityössä painotetaan asiakkaan kokonaisvaltaista arviointia ja harkinnanvaraisuutta. Tilanne on paikoin laukaissut työntekijöiden turhautumista. Toimintakulttuurien yhteensovittaminen vaatii selvästi kärsivällisyyttä, pohtii Sosiaalibarometrin vastuututkija Anne Eronen.
Asiakas saa avun nopeammin, kun tiedonkulku sujuu
Vastaajat näkivät tärkeänä tiivistää yhteistyötä Kelan ja kuntien kesken sosiaalityön asiantuntemuksen lisäämiseksi. Sosiaalityöntekijät esittivät lisää sosiaalihuollon osaajia Kelaan, Kelassa kannatettiin yhteistyön tiivistämistä sosiaalitoimen kanssa ja etuuskäsittelijöiden koulutusta.
– Perustoimeentulotuen hakemuslomaketta tulisi yksinkertaistaa ja vahvistaa ohjeistusta, sillä asiakas ei usein osaa arvioida ja perustella, tarvitseeko tukea myös kunnasta. Ihmisen kokonaistilanteen huomioimista ja tukemista palvelisi myös mahdollisuus nopeaan, kaksisuuntaiseen tiedonvaihtoon Kelan ja kuntien kesken, jatkaa Eronen.
Tietoa toimeentulotuesta
Toimeentulotuella turvataan välttämätön toimeentulo ja edistetään itsenäistä selviytymistä silloin kun ihminen itse tai hänestä elatusvelvollinen ei siihen kykene työtuloillaan, varallisuudellaan tai ensisijaisilla etuuksilla. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi.
Toimeentulotuki koostuu Kelan myöntämästä perustoimeentulotuesta sekä kuntien myöntämistä täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Perustoimeentulotuen määrä on määritelty laskennallisesti minimikulutuksen mukaan eri suuruisille kotitalouksille. (Laki toimeentulotuesta 1997/1412). Yksinasuvalle perusosa on vuonna 2019 497,29 euroa kuukaudessa (kela.fi).
Vuonna 2018 toimeentulotukea myönnettiin yhteensä noin 306 000 kotitaloudelle ja 470 000 henkilölle. Osuus kotitalouksista oli 9,9 % ja väestöstä 8,5 %. Pitkäaikaisesti eli 10-12 kk vuodessa toimeentulotukea sai 28,5 % etuutta saaneista. Kelan myöntämää perustoimeentulotukea sai tästä määrästä noin 277 000 kotitaloutta. (SVT: Toimeentulotuki 2018.)
Huhtikuussa 2019 lakisääteinen 7 arkipäivän käsittelyaika ylittyi 4,2 %:ssa perustoimeentulotukihakemuksia ja 1,9 %:ssa kuntiin osoitettuja toimeentulotukihakemuksia. Perustoimeentulotukihakemuksista lähes joka kuudenteen (16,2 %) pyydettiin lisäselvityksiä, joskin osuus väheni edellisvuodesta. (Tilastoraportti 29/2019, THL.)
Poimintoja Sosiaalibarometrin avovastauksista
Sosiaalityöntekijä
”Jokainen Kelan työntekijä tarvitsisi sosiaalialan koulutuksen, kyse ei ole vain numeroista ja pilkuista – kyseessä on ihmisen elämä ja Kelan (virheellisillä) päätöksillä voi olla vakaviakin seurauksia (esim. itsemurhayrityksiä)””Helppo saada yhteys Kelaan, puhelimitse helppo pyytää tarkistamaan esim. laskelmaa, ja helppo pyytää korjaamaan päätöstä. Myös sähköpostiyhteys toimii ja helpottaa yhteydenottoa.”
Kelan toimeentulotuen etuuskäsittelijä
”Tiettyjen kuntien kanssa yhteistyö toimii loistavasti, toisissa on resurssit todella huonot, joka näkyy myös asiakkaiden asioiden hoitamisessa.””Tarpeen arviointi ei kuulu etuuskäsittelijälle. Käsittelijä voi esittää huolensa esimerkiksi yhteistyössä sovituin säännöin, mutta etuuskäsittelijä ei voi tehdä sosiaaliohjaajan/sosiaalityöntekijän töitä. Nopea ja helposti toteutettu yhteistyö auttaisi tässä tai se, että sosiaaliohjaajia olisi Kelassa.”
”Tiedonkulku Kelan ja sosiaalitoimen välillä on huonoa. Sosiaalityöntekijät ovat vaikeasti tavoitettavissa, mikä on asiakkaan kannalta huono asia varsinkin silloin, jos kyseessä on akuutti tilanne. Kelassa ei ole samanlaisia tietoja asiakkaista kuin mitä sosiaalitoimessa on. Sosiaalityöntekijät usein myös tuntevat asiakkaat ja tietävät heidän kokonaistilanteensa paremmin kuin Kelassa. Kelassa on käytössä vain ne tiedot, mitä asiakirjoista ja mahdollisista yhteydenotoista on luettavissa.”
Tutkimus on luettavissa kokonaan: [button class=”c-red-link” text=”Sosiaalibarometri 2019″ url=”https://www.soste.fi/sosiaalibarometri/sosiaalibarometri-2019/” ]