Hyvinvointialueet painottavat sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailutuksissa laatua ja vaikuttavuutta. Järjestöjen tuottamien palveluiden erityisyys tunnistetaan, ja ne ovat tärkeä osa hyvinvointialueiden palvelutuotantoa.
Tältä näyttää palveluita tuottavien järjestöjen näkökulmasta ihanteellinen tilanne vuonna 2030, selviää SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n vielä julkaisemattomasta palveluntuottajajärjestöjen skenaario- eli tulevaisuuskuvia kartoittavasta raportista. Skenaariotyö vaihtoehtoisista tulevaisuudentiloista 2030-luvun järjestöjen palvelutuotannolle -niminen raportti julkaistaan lokakuussa.
Palveluita tuottavien sosiaali- ja terveysalan järjestöjen asema muuttuu sote-uudistuksen myötä, kun vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyy vuonna 2023 kunnilta hyvinvointialueille.
“Hyvinvointialueet ovat kuntia suurempia hankintayksiköitä, emmekä vielä tiedä, miten järjestöjen palvelutuotanto kykenee skaalautumaan uuteen mittaluokkaan tai löytyykö tahtoa esimerkiksi hankintojen pilkkomiseen järjestöjen palvelutuotannolle sopivammaksi”, sanoo SOSTEn johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi.
Myös hyvinvointialueiden ratkaisut asiakasvalintajärjestelmien, kuten asiakasseteleiden ja henkilökohtaisten budjettien, käytöstä muotoutuvat vasta, kun hyvinvointialueet toimeenpanevat strategiansa.
“Skenaariotyön tulevaisuuskuvat ovat väline käydä keskustelua järjestöjen palvelutuotannon merkityksestä ja potentiaalista. Järjestöillä on myös palvelutuotannon ohessa vapaaehtoistyötä ja vertaistukea, joilla ne voivat rikastuttaa palvelukokonaisuuksia entistä asiakaslähtöisemmiksi. Samalla saamme evästystä siihen, millaisessa roolissa ja millaisilla toimenpiteillä SOSTEn toivotaan osallistuvan järjestöjen palvelutuotannon edellytysten rakentamiseen, Anne Knaapi toteaa.
Neljä erilaista kuvaa palveluntuottajajärjestöjen tilanteesta 2030-luvulla
Palveluita tuottavien järjestöjen näkökulmasta ihanteellisessa tilanteessa järjestöjen tuottamilla palveluilla on 2030-luvulla tunnustettu asema hyvinvointialueilla eri puolilla Suomea. Lisäksi järjestöjen tuottamien palveluiden lisäarvo on alueiden tiedossa. Skenaariotyö vaihtoehtoisista tulevaisuudentiloista 2030-luvun järjestöjen palvelutuotannolle -raportti maalaa palveluita tuottaville järjestöille myös toisenlaisia tulevaisuuskuvia 2030-luvulle tultaessa.
Muovautuvan tulevaisuuskuvan tilanteessa asiakas voi itse vaikuttaa siihen, mitä palveluita hän elämäntilanteessaan saa. Palveluita tuottavat järjestöt puolestaan soveltavat liike-elämästä tuttuja toimintatapoja ja kehittävät palveluitaan tarkasti rajatuille kohderyhmille. Lisäksi ne tekevät yhteistyötä yritysten kanssa.
Sinnittelevän tulevaisuuskuvan tilanteessa hyvinvointialueet suhtautuvat kriittisesti yksityiseen palveluntuotantoon. Pienten palveluntuottajajärjestöjen selviämismahdollisuudet hyvinvointialueilla ovat heikot, minkä lisäksi järjestöjen palvelutuotannon erityispiirteitä on vaikea saada tuotua esiin. Järjestöjen palvelutuotannon erityispiirteisiin kuuluu esimerkiksi se, että järjestöt eivät pyri tuottamaan palveluillaan voittoa ja että ne tuottavat usein erikoistuneita palveluita ihmisryhmille, joille ei välttämättä ole tarjolla muuta palvelua tietyllä alueella.
Palveluita tuottavien järjestöjen kannalta synkimmältä näyttää kuihtuva tulevaisuuskuva. Siinä kilpailutuksen tuloksen ratkaisee vain palveluiden hinta eikä järjestöjen tuottamien palveluiden erityispiirteitä tunnisteta.
“Tavoitteena oli kiinnostavien, kattavien ja uskottavien skenaarioiden kuvaaminen vuodelle 2030. Uskon, että monet palvelutuottajajärjestöjen tilannetta tuntevat voivat löytää jokaisesta skenaarioista tuttuja elementtejä”, sanoo SOSTEn erityisasiantuntija Miia Nahkuri.
Tulevaisuuskuvat auttavat hahmottamaan, mitä ihannetilanteen saavuttaminen vaatii
Skenaariotyö vaihtoehtoisista tulevaisuudentiloista 2030-luvun järjestöjen palvelutuotannolle -raportti koostuu neljästä sidosryhmähaastattelusta, kyselyaineistosta sekä aikaisemmista järjestöjä koskevista selvityksistä. Raportissa hahmoteltujen tulevaisuuskuvien tarkoitus on luoda pohjaa lähitulevaisuuden päätöksenteolle ja toimintasuunnitelmille: millaisia ratkaisuja pitää tehdä, jotta palveluntuottajajärjestöjen näkökulmasta toivottava tulevaisuus saavutetaan?
”Raportissa tulevaisuutta tarkasteltiin monesta eri näkökulmasta ja siinä tuodaan esiin se, että palveluntuottajajärjestöjen tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa monella eri tavalla. Kyse ei ole esimerkiksi ainoastaan siitä, millainen sote-järjestelmä meillä on, vaan myös järjestöjen uudistumiskyvyllä sekä yhteiskunnan yleisellä ilmapiirillä on vaikutusta tulevaisuuteen. SOSTE haluaa tukea palveluntuottajajärjestöjä, jotta voimme kulkea kohti positiivisia tulevaisuuskuvia”, Miia Nahkuri sanoo.
Keskustelu palveluntuottajajärjestöjen tuen tarpeista jatkuu SOSTEn tulevassa webinaarissa 12.10.2021. Tilaisuudessa esitellään raportin eri skenaariot tarkemmin ja kuullaan muun muassa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEAn edustajan ajatuksia työhön liittyen. Webinaari kannattaa merkitä kalenteriin jo nyt!