Asennoituminen ilmastonmuutokseen on muuttunut selvästi sosiaali– ja terveysjärjestöissä. Vuonna 2016 SOSTEn julkaisemassa Järjestöbarometrissa peräti 60 prosenttia järjestöistä vastasi, ettei usko ilmastonmuutoksen vaikuttavan juurikaan järjestön toimintaan. Vuonna 2020 jo lähes 70 prosenttia järjestöistä kertoi, että heillä on toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
”SOSTE nosti vuonna 2019 esiin sosiaali- ja terveysalan roolia ilmastonmuutoksessa ja myönsi SOSTE-palkinnon nuorten ilmastolakkoliikkeelle. Järjestöjen aktivoitumisesta huolimatta sote-alalla
kaivataan lisää tietoa ilmastonmuutoksen suorista ja epäsuorista vaikutuksista”, kertoo SOSTEn ilmastomuutoksen ja kestävän kehityksen erityisasiantuntija Ansku Holstila.
MDIn ja Tietotakomon SOSTElle laatimassa kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan ilmastonmuutoksen suoria ja epäsuoria vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin sekä sosiaali- ja terveysalan ja järjestöjen roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa ja varautumisessa.
Ilmastonmuutoksen tiedostamisesta toimintaan
Ilmastonmuutoksen vaikutuksista hyvinvointiin on paljon tietoa. Muutos tulee vaikuttamaan ruokaturvaan, veden saatavuuteen, tartuntatautien leviämiseen ja altistaa yhteiskunnat konflikteille. Suomessa näkyviä seurauksia hyvinvoinnille ovat muun muassa helteiden aiheuttamat terveyshaitat, vesivälitteiset epidemiat, hyönteisten ja punkkien levittämät sairaudet, mielenterveyden ongelmat, ilmastoahdistus sekä toimeentuloon turvattomuuteen liittyvät sosiaaliset vaikutukset. Ilmastonmuutos voi myös kasvattaa eriarvoisuutta sillä taloudellisesti ja sosiaalisesti heikommassa asemassa olevilla huonommat mahdollisuudet varautua ilmastonmuutoksen seurauksiin, esimerkiksi sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin tuhoihin.
”Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista ja sosiaalisista vaikutuksista huolimatta sote-alan toimet ovat raportin mukaan jäljessä verrattuna muihin sektoreihin ja kansainvälisiin esimerkkeihin. Sote-alalla tarvitaan ilmastonmuutoksen hillinnässä ja seurauksiin varautumisessa niin valtionhallinnon, kuntien ja maakuntien kuin eri sektorien välisiä kannustimia, ohjausta ja yhteistyön kehittämistä, sanoo Holstila.
Raportissa avataan sote-järjestöjen monia mahdollisia rooleja ilmastotoimijoina: kansalaisten aktivoijina, edunvalvojina viestijöinä, varautujina ja tiedon tuottajina. “Viime huhtikuussa järjestetyssä Järjestöt ilmastonmuutoksessa -työpajassa järjestöjen edustajat ja raporttiin haastatellut asiantuntijat toivoivat lisää ilmastotoiminnan hyvien käytäntöjen jakamista. Näihin toiveisiin voi löytää vastauksia muun muassa kesän jälkeen alkavasta vierasblogien sarjasta, jossa SOSTEn eri jäsenjärjestöt kertovat inspiroivasta ilmastotoiminnastaan”, kertoo Holstila.
Tutustu Ilmastonmuutos ja sosiaali- ja terveyssektori -raporttiin.
Lisätietoja antaa SOSTEn ilmastomuutoksen ja kestävän kehityksen erityisasiantuntija Ansku Holstila,