Euroopan unionin vuotuinen talous- ja finanssipolitiikkaa koordinoiva ohjausjakso on siinä vaiheessa, että Euroopan komissio julkaisi jokaiselle jäsenmaalle laatimansa maaraportinmaaliskuussa. Raportissa analysoidaan jäsenmaiden taloudellista tilannetta ja talouspolitikan suuntaa, mutta myös sosiaalista kehitystä, sosiaali- ja koulutuspolitiikkaa. Maaraportti huomioi myös ensimmäistä kertaa marraskuussa 2017 lanseeratun Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin.
Komission huomiot Suomen talouden ja politiikan kehityksestä olivat tämänkertaisessa raportissa varsin positiivisia. Suomen talouden hyvä vire on huomattu. Myös harjoitetusta politiikasta Suomi saa kiitosta: komission mukaan Suomi on edennyt aiempien vuosien maakohtaisten suositusten edistämisessä ja 90 prosentissa asetetuista tavoitteista on havaittu ainakin jonkin verran etenemistä.
Sosiaalisen kehityksen näkökulmasta suureen tyytyväisyyteen ei kuitenkaan ole aihetta, vaikka myönteisiä muutoksia on tapahtunut mm. pitkäaikaistyöttömyyden alenemisen osalta. EU:n ohjausjakso perustuu Eurooppa2020-strategian. Sen yksi tärkeimmistä tavoitteista eli köyhyys- tai syrjäytymisvaaran vähentäminen ei ole kuitenkaan lähentynyt maaraportin mukaan lainkaan. Vaikka komission mukaan Suomessa köyhyys- tai syrjäytymisvaara on moniin muihin Euroopan maihin verrattuna matala ja tuloerot pienet, ei tilanne ole viime vuosien aikana parantunut toivotulla tavalla. SOSTE kommentoi raporttia tuoreeltaan maaliskuussa bloggauksessaan Suomessa katse kiinnitettävä köyhyyteen ja eriarvoisuuteen.
SOSTE kehottaa varjosuosituksissaan kiinnittämään huomion erityisesti köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen.
Seuraava vaihe EU:n ohjausjaksossa on Suomen Euroopan komissiolle huhtikuussa esittämä uudistusohjelma, jossa kommentoidaan aiemmin esitettyjen tavoitteiden toteutumista sekä Suomelle annettujen suositusten seuraamista. Toukokuussa komissio antaa Suomelle uudet maakohtaiset toimenpidesuosituksensa.
SOSTEn varjosuositusten pääkohdat
- Köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa olevien määrä on käännettävä laskuun. Se vaatii perusturvan tason korottamista ja muun muassa lisää tukea kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon.
- Työllisyyspolitiikkaan on edelleen panostettava laaja-alaisesti. Palveluiden resursseja on lisättävä ja kohdennettava uudelleen. Kasvupalvelu-uudistuksessa on varmistettava heikossa työmarkkina-asemassa olevien laadukkaiden palveluiden saatavuus.
- Sote-uudistus tulee toteuttaa tavalla, joka mahdollistaa terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen ja laadukkaiden palvelujen saavutettavuuden kaikille.
- Lasten ja nuorten hyvinvoinnista on huolehdittava lisäämällä resursseja koulutukseen, riittäviin palveluihin lapsiperheille sekä korottamalla perhe-etuuksien tasoa.
Lue SOSTEn varjosuositukset kokonaisuudessaan: SOSTEn varjosuositukset Suomen maaraporttiin (pdf).
Kaarina Tamminiemi
erityisasiantuntija, SOSTE