Viestinnällä on suuri rooli kansalaisten luottamuksen ylläpitämisessä. Koronakriisi on korostanut luottamuksen merkitystä yhteiskunnalle ja sitä ylläpitäville rakenteille. Viestinnän avulla voidaan saavuttaa paljon, mutta huonosti toteutettuna se nakertaa luottamusta.
SOSTEn koordinoiman Potilas- ja kansanterveysjärjestöjen (POTKA) verkoston puheenjohtaja, Kuuloliiton toiminnanjohtaja Sanna Kaijanen avasi tänään Lääketeollisuuden Koronarokoteviestintä – yhdessä enemmän -etätilaisuuden.
”Koronatilanteeseen liittyvät epävarmuus ja epätietoisuus aiheuttavat huolta ja pelkoa. Aina ei myöskään tiedä, mihin tietoon uskoa ja mikä on luotettava tiedon lähde. Tiedon puute, sen tulkinnanvaraisuus ja ymmärtämisen haasteet aiheuttavat myös epäluuloa tiedon jakajaa kohtaan”, totesi Sanna Kaijanen avauspuheenvuorossaan.
Kuka kuuluu riskiryhmään ja miten riskiryhmään kuuluminen osoitetaan?
Potilasjärjestöissä on koronapandemian aikana käyty runsaasti keskusteluja ja kuunneltu jäsenten huolia terveydestä ja turvallisuudesta. Pelkästään rokotejärjestyksestä päättäminen ja toimintakäytännöt herättävät paljon kysymyksiä. THL julkaisi viime viikolla tarkennetun listan, jonka mukaan rokotteita jaetaan eri sairauksia sairastaville alle 70-vuotiaille.
”Pitääkö riskiryhmäläisen osoittaa kuuluvansa riskiryhmään vai riittääkö ihmisen itse tekemä arvio? Määrittely ei ole yksiselitteistä ja sitä ei ratkaise yksinomaan THL:n sivuilta löytyvä luettelo. Miten toimitaan, jos hoitava lääkäri monilääkityksen perusteella suosittelee rokottamista riskiryhmäläisten joukossa, vaikka perussairaus ei kuuluu THL:n riskiryhmäluokitukseen? Toimintakäytännöistä tulee viestiä riittävän yksityiskohtaisesti, mutta kuitenkin selkeästi”, kertoo Sanna Kaijanen.
Kärjistetyt lööpit ja disinformaatio aiheuttavat hämmennystä
Koronakriisi on osoittanut, miten yksittäinen some-vaikuttaja voi tehdä suurtakin hallaa levittämällä perättömiä väitteitä. Mediassa lööppejä ja verkon klikkiotsikoita rakennetaan tavoitteena saada mahdollisimman paljon huomiota.
”On vaarana, että lööpit ja klikkijournalismi vähentävät kansalaisten luottamusta esimerkiksi rokotteisiin. Tieto on usein kyllä kaivettavissa lööppien takaa, mutta kaikki eivät välttämättä jaksa lukea uutista otsikkoa pidemmälle. Virallisten tahojen lisäksi myös medialla on vastuu luotettavan ja helposti ymmärrettävän tiedon jakamisesta”, muistuttaa POTKA-verkoston puheenjohtaja Sanna Kaijanen.
”Viestinnän saavutettavuus hyödyttää meitä kaikkia. Erityisesti potilasjärjestöjen edustamat ihmiset, jotka päivittäin kantavat huolta omasta terveydentilastaan, tarvitsevat viestintää, joka on ymmärrettävää ja selkokielistä. Viestin välittämisessä ja sisällöissä tulee huomioida myös erityisryhmien ja esimerkiksi ikääntyneiden ja aistivammaisten tarpeet”, jatkaa Sanna Kaijanen.
Lisätietoja antaa SOSTEn erityistasiantuntija Päivi Opari, joka vastaa SOSTEn POTKA-verkoston toiminnasta.