SOSTE keräsi maaliskuun lopussa tietoa koronakriisin vaikutuksista jäsenjärjestöjensä kohderyhmiin. Kyselyn tuloksena voidaan yleisesti sanoa, että poikkeusolot vaikuttavat eniten niiden ihmisten elämään, jotka ovat riippuvaisia monista eri sosiaali- ja terveyspalveluista.
Kyselyssä nousi esiin eri tavoin vammaisten lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä vaikea tilanne. Perheiden jaksaminen on koetuksella, koska lapset ja nuoret ovat koulun sijaan kotona vailla koulunkäynnin yhteyteen rakennettuja tuki- ja kuntoutuspalveluita. Monia vammaisten lasten ja nuorten normaalioloissa saamia palveluita ei ole nyt lainkaan saatavilla, tai sitten ne ovat muuttaneet radikaalisti muotoaan. Vastauksissa tuotiin ilmi, että esimerkiksi kuntoutuksen puute saattaa jo lyhyessä ajassa vaikuttaa lapsen ja nuoren toimintakykyyn ja sillä saattaa olla merkittäviä pitkän aikavälin vaikutuksia lapsen tai nuoren elämään.
Tarkemman kuvan saamiseksi vammaisten lasten ja nuorten ja heidän perheidensä tilanteesta Invalidiliitto ry:n sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Ylva Krokfors toteutti pikaisen kyselykierroksen yhteistyökumppaneilleen eri vammaisjärjestöissä ja vanhempien vertaisryhmissä.
”Vastauksia tuli todella paljon ottaen huomioon lyhyen varoitusajan”, kiittelee Krokfors. Vastauksista käy ilmi muun muassa, miten yksilöllisiä kuntoutustarpeita ja niiden toteuttamismalleja lapsilla on ollut ja miten niitä nyt koronatilanteessa toteutetaan. Suurin osa vastaajista kertoi kuntoutuksen muuttuneen internetin avulla toteutettavaksi etäkuntoutukseksi.
Digiloikka otettu myös kuntoutuksessa, mutta pelkkä etäkuntoutus ei kaikissa tilanteissa toimi
Krokforsin mukaan vammaisjärjestöistä kerrotaan, että monet Kelan kilpailuttamat kuntoutuspalveluiden tuottajat ovat kohtuullisen ketterästi ottaneet käyttöön erilaisia etäkuntoutuksen muotoja. On kuitenkin asiakkaita, joille etäpalvelut eivät monista eri syistä ole toimiva palvelumuoto ja toisille asiakkaille esimerkiksi fysioterapia lähiterapiana on suoranainen elinehto. Kaikilla perheillä ei ole käytössään tarvittavia laitteita ja yhteyksiä ja tietotekninen osaaminen voi olla heikkoa. Lapset ja nuoret tarvitsevat myös etäkuntoutustilanteessa sellaista tukea ja apua, joka sitoo vanhempia. Vanhemmat ovat toivoneet myös ilman kuntoutettavaa lasta etänä terapeutilta ohjausta kuntoutuksen toteuttamiseen kotioloissa. Nyt ohjaukseen ei ole Kela juurikaan myöntänyt terapiakäyntejä.
Erityistä huolta Krokfors kantaa vammaisten lasten ja nuorten mielenterveyspalveluista. Paineet mielenterveyskuntoutukseen ja terapiaan ovat myös kasvaneet.
Eräs nuori kertoikin, että apua on vaikea saada, eikä hän oikein jaksa selvittää miten se onnistuisi, Krokfors kertoo.
Henkilökohtaisen avun saatavuudessa ongelmia
Vammaisjärjestöt ja vanhemmat kertovat, että henkilökohtaisen avun saaminen on poikkeustilassa ollut entistäkin haastavampaa. Lapsille on vaikeampi saada henkilökohtaista apua ja kotiin tuotavien palveluiden ohjeistuksissa mm. suojavälineistä ja karanteeniajoista on ollut epäselvyyttä. Sosiaali- ja terveysministeriö on kuitenkin linjannut, että kuntien on poikkeusoloissakin turvattava asiakkaiden oikeus saada tarvitsemansa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yksilöllisiä tarpeita vastaavasti. Henkilökohtaisen avun saatavuutta yleisesti vaikeuttaa myös henkilökohtaisten avustajien palkkioiden pienuus ja avustajien suuri vaihtuvuus.
Vammaisten lasten ja nuorten kohdalla päiväkodin ja koulun merkitys arjessa on erityisen suuri ja moni heidän tarvitsemansa palvelu on sovitettu päiväkoti- tai koulupäivän yhteyteen. Kotona näitä palveluita ei juurikaan ole, vaan kaikki jää vanhempien vastuulle. Joissain perheissä tämä on johtanut siihen, että vanhemmat ovat joutuneet jäämään pois töistä palkattomalle vapaalle, mikä vaikeuttaa perheiden taloudellista toimeentuloa.
Omaishoitajat poikkeustilanteessa entistä kuormittuneempia
Erityisesti omaishoitoperheissä lapsen hoidon sitovuus ja kuormitus on tässä poikkeustilanteessa lisääntynyt. Lyhytaikaishoito on jäänyt pois, eikä omaishoitajilla ole mahdollisuutta palautumiseen. Omaishoidon vapaa-järjestelyjä on korvattu palveluseteleillä, joiden arvo ei vastaa tarpeita. Krokfors esittää, että perheiden tilannetta osittain helpottaisi omaishoidontuen korvauksen nosto sekä omaishoidon vapaiden parempi toteutuminen. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistus velvoittaa kuntia kiinnittämään erityistä huomiota erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden edun toteutumiseen myös poikkeusoloissa.
Kunnilla kirjavia toimintakäytäntöjä vammaispalveluiden järjestämisessä
Koronan aiheuttama poikkeustilanne on entistä selvemmin tuonut esille kuntien kirjavat toimintakäytännöt. Esimerkiksi vammaispalveluiden ja omaishoidon palvelusuunnitelmissa on varauduttu huonosti poikkeusoloihin.
Digiosaaminen, digipalveluiden kehittäminen ja käyttöönotto vammaisten lasten, nuorten ja heidän läheistensä tarpeisiin sopiviksi on tässä tilanteessa kokenut melkoisen digiloikan. Kehitystä siinä tulee jatkaa, muistaen kuitenkin, että esimerkiksi erilaisissa terapioissa ettäterapia ei voi täysin korvata ammattitaitoisen terapeutin antamaa lähiterapiaa.
”Koronan jälkihoidossa tulee vammaisten lasten kohdalla korostumaan yhteistyö päättäjien, vammaisjärjestöjen, palveluntuottajien ja kuntien välillä, että saadaan arki toimimaan mahdollisimman hyvin”, sanoo Krokfors.