Marinin hallitus teki kehysriihessä lukuisia hyviä linjauksia kuntoutuksesta ja sen kehittämisestä.
”Puoliväliriihi tarjosi kuntoutukseen monta hyvää asiaa, kuten pitääkin, kun kuntoutuksen uudistaminen on meneillään ja kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma on voimassa vain tämän hallituskauden ajan”, korostaa SOSTEn erityisasiantuntija Päivi Opari.
Kuntoutuksen uudistamista viedään eteenpäin osana erilaisia ohjelmia. On tärkeää, että näiden ohjelmien riittävä rahoitus varmistetaan ja että ne toteutetaan siten, että kuntoutuksen kehittäminen saa riittävästi painoarvoa ohjelmien sisällä.
Hyvää on myös se, että hallitus jatkaa valmistelua hoitotakuun tiukentamiseksi ja esitys pyritään saamaan eduskunnan käsittelyyn vielä tämän vuoden aikana. ”Iso pettymys oli kuitenkin se, että päätöstä terapiatakuusta ei tehty”, Opari harmittelee.
– Terapiatakuun toteutuminen on varmistettava viimeistään hoitotakuun tiukentamisen yhteydessä.
SOSTE listasi hallituksen kehysriihipäätöksen kuntoutukseen ja hoitoon pääsyyn liittyvät keskeiset toimenpiteet.
Hyvää
- Tunnistetaan hoitoon pääsyn ja kuntoutuksen yhteys työ- ja toimintakykyyn ja sen vaikutukset työllisyyteen.
- Kuntoutusetuuksia ja palveluita kehitetään kokonaisuutena siten, että ne edistävät työllisyyttä ja vastaavat entistä joustavammin ihmisten tilanteisiin ja tarpeisiin.
- Hallituksen esityksen valmistelua hoitotakuun tiukentamiseksi jatketaan ja esitys pyritään saamaan eduskunnan käsittelyyn vielä tämän vuoden aikana.
- Kehitetään osatyökykyisten ammatillista kuntoutusta ja panostetaan myös yli 55-vuotiaisiin työttömiin henkilöihin. Tämän ikäisillä on potentiaalisesti vielä pitkä työura edessään, jos työ- ja toimintakykyä pystytään tukemaan.
- Mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden työllisyyttä tukevan IPS Sijoita ja valmenna -toimintamallin alueellinen kattavuus lisääntyy, kun mallia laajennetaan kuuteen sairaanhoitopiiriin. Mallin tuloksellisuudesta on hyviä kokemuksia ja mallin laajentamista tulee jatkaa niin, että se ulottuu tulevaisuudessa kaikkien sairaanhoitopiirien alueelle.
Huonoa tai epäselvää
- Päätöstä terapiatakuusta ei tehty.
- Hoito- ja palveluvelka on kasvanut koronapandemian aikana mittavaksi. Hallituksella on tahtotila kuroa velka umpeen, mutta ovatko tähän mennessä tehdyt taloudelliset panostukset riittäviä? Rahoituksessa on laskettu noin 400 miljoonaa euroa (josta 100 milj. € ohjataan uusiin digitaalisiin palveluihin) kustannettavaksi EU:n elpymisvälineestä, jonka läpimenoon liittyy vielä epävarmuuksia.
Mitä pitäisi tehdä?
- Terapiatakuun eteneminen tulee varmistaa. SOSTE toivoi, että hallitus tekee päätöksen terapiatakuusta jo puoliväliriihessä. Terapiatakuun toteutuminen tulee varmistaa viimeistään hoitotakuun tiukentamisen yhteydessä. Korona on entisestään lisännyt tarvetta mielenterveyspalvelujen vahvistamiseen. Toimivalla palveluihin pääsyllä on myös suora vaikutus työllisyyteen.
- Kuntoutuksen uudistamista on tarkoitus viedä eteenpäin osana erilaisia hallitusohjelman mukaisia ohjelmia, kuten tulevaisuuden sote-keskus-ohjelmaa, työkykyohjelmaa ja mielenterveysstrategian toimeenpanoa. Näiden ohjelmien riittävä rahoitus tulee varmistaa ja ohjata toteutusta siten, että kuntoutuksen kehittäminen saa riittävästi painoarvoa näiden ohjelmien sisällä.
- Kuntoutukseen ohjautumisen valtakunnallisia kriteereitä työstetään parhaillaan lääkinnällisen kuntoutuksen osalta. Tätä työtä on laajennettava koskemaan kaikkea kuntoutusta.
- Ihmisten kannalta ratkaisevaa on, että tarvetta vastaavia hoito- ja kuntoutuspalveluja on riittävästi saatavilla ja että niihin ohjaudutaan kattavasti.
- SOSTE näkee tärkeäksi jatkaa sellaisten hoidon ja kuntoutuksen palvelujen kehittämistä, joihin pääsee koetun toimintakyvyn perusteella eli ilman lähetettä tai diagnoosia. Hallitusohjelmassa on kirjattuna tavoite sitoa myös etuuksia ihmisten toimintakykyyn diagnoosin sijaan.
Lisätietoja antaa SOSTEn erityisasiantuntija Päivi Opari.
Lue myös muut SOSTEn näkökulmat kehysriiheen: