Sote-uudistuksen toimeenpano etenee eri puolilla Suomea, ja strategioiden tekeminen on jo vauhdissa monilla hyvinvointialueilla. Järjestöjen kannalta tärkeitä ovat sekä hyvinvointialuestrategia että palvelustrategia. Hyvinvointialuestrategia kokoaa alueen pitkäaikaiset tavoitteet, ja palvelustrategiassa määritellään muun muassa, miten palvelut toteutetaan hyvinvointialueella.
SOSTE ja konsulttiyhtiö Fountain Park Oy toteuttivat helmikuussa verkossa aivoriihen, jossa kerättiin järjestöjen näkemyksiä järjestöjen ja hyvinvointialueiden yhteistyöstä strategiavaikuttamisen tueksi. Aivoriihi keräsi 464 osallistumista, joista neljä oli ryhmävastauksia.
Aivoriihen kooste tiivistää järjestöjen merkityksen ja toimii alueellisen strategiavaikuttamisen tukena
Strategiavaikuttamisen tueksi SOSTE ja Järjestöjen sote-muutostuki tarjoavat järjestöjen käyttöön aivoriihiaineiston avulla tehdyn koosteen. Se tiivistää järjestöjen merkityksen ja näyttää niin hyvinvointialueiden viranhaltijoille kuin aluevaltuutetuillekin, miten alueet saavat järjestöjen osaamisen käyttöönsä ja miten järjestöt pidetään elinvoimaisina tuottamassa hyötyä hyvinvointialueen asukkaille.
Koosteen tuella järjestöt voivat alkaa pohtia yhdessä hyvinvointialueensa muiden järjestöjen kanssa, miten ne voisivat kiinnittää toimintaansa hyvinvointialueen strategiaan. Löydät koosteen kuvana verkkouutisen lopusta ja Innokylä-verkkopalvelusta pdf-muodossa tekstiselitteineen.
”Kunkin hyvinvointialueen strategia on erilainen, joten järjestöjen tulee seurata ja vaikuttaa siihen, että strategia mahdollistaa järjestöjen toiminnan ja ohjaa hyödyntämään järjestöjen toimintaa parhaalla tavalla kunkin alueen ihmisten hyvinvoinnin hyväksi”, muistuttaa SOSTEn johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi.
”Hyvinvointialueelta osataan ohjata asukkaita järjestöjen toiminnan piiriin edistäen näin asukkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia.” (Aivoriihen osallistujan vastaus)
Myös Järjestöjen sote-muutostuen hankepäällikkö Anita Hahl-Weckström korostaa järjestöjen välisen yhteistyön merkitystä hyvinvointialuestrategioihin vaikuttamisessa.
”Järjestöjen on tärkeää osata kertoa hyvinvointialueensa viranhaltijoille ja päättäjille, millaisia toimintamuotoja ja asiantuntemusta niillä on ja miten järjestöt voivat tukea hyvinvointialueiden tavoitteita olemalla mukana sen toiminnassa, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä osallisuuden, hyvinvoinnin terveyden ja turvallisuuden edistämisessä”, Hahl-Weckström sanoo.
”Järjestöt voisivat toimia asiantuntijaroolissa ja tarjota esim. koulutusta hyvinvointialueen päättäjille ja muille työntekijöille, jotka tekevät päätöksiä ja työskentelevät järjestön kohderyhmää koskevien kysymysten parissa.” (Aivoriihen osallistujan vastaus)
Lisätietoja antavat SOSTEn johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi ja Järjestöjen sote-muutostuen hankepäällikkö Anita-Hahl Weckström.
