Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän suurimmat ongelmat ovat pitkät jonotusajat sekä puutteet osaamisessa, resursseissa ja alueellisessa yhdenvertaisuudessa. Palvelujärjestelmän ongelmia tulisi ratkaista sote-uudistuksessa esimerkiksi lisäämällä yhteistyötä ja resursseja sekä hyödyntämällä järjestöjä. Näin katsoo iso osa SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n sosiaali- ja terveyspalvelukyselyyn vastanneista järjestöistä.
Suurin osa vastaajista nimesi avovastauksissa järjestönsä edustamien ihmisten kannalta isoimmiksi ongelmiksi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä pitkät odotus- ja jonotusajat (20 %), puutteet osaamisessa (20 %) sekä puutteelliset resurssit (18 %). Lisäksi lähes yhtä moni vastaaja nosti esiin sen, että alueellinen yhdenvertaisuus toteutuu nykyisessä palvelujärjestelmässä huonosti (17 %).
”Alueellisesti perusterveydenhuollon saatavuudessa ja varsinkin ehkäisevän toiminnan järjestämisessä on suuria eroja”, kertoi yksi kyselyn vastaajista.
”Kun alueellisen yhdenvertaisuuden puutteet nimetään yhdeksi kärkihuolista, se on kohdennettu viesti tuleville alueiden sote-päättäjille. Ihmiset kokevat nykyjärjestelmän alueellisesti epätasa-arvoiseksi ja odottavat parannusta. Työtä siis riittää paitsi väestöryhmien välisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa, myös alueellisen yhdenvertaisuuden toteuttamisessa”, sanoo SOSTEn johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi.
Ratkaisuja pulmiin yhteistyön ja resurssien lisäämisestä sekä järjestöistä
Järjestöiltä kysyttiin avoimella kysymyksellä myös näkemyksiä siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän ongelmat pitäisi ratkaista sote-uudistuksessa. Monien vastaajien mielestä ongelmat tulisi ratkaista lisäämällä yhteistyötä (20 %) tai resursseja (20 %) sekä hyödyntämällä järjestöjä (18 %).
“On luotava pysyviä rakenteita, jotka yhdistävät eri tasot. Tiedonkulku eri organisaatioiden ja tasojen välillä on avainasemassa. Tarvitaan paljon nykyistä enemmän rahaa ja henkilöresursseja perustasolle ja ennaltaehkäisevään työhön”, kiteytti yksi kyselyn vastaajista.
Johtamiseen ja osaamiseen panostamisen nimesi ongelmien ratkaisemisen keinoksi 16 prosenttia vastaajista.
Järjestöt näkevät sote-uudistuksessa myös mahdollisuuksia
Sosiaali- ja terveysjärjestöt näkevät sote-uudistuksessa myös mahdollisuuksia. Lähes viidesosa (19 %) vastaajista katsoi, että sote-uudistus voi parantaa yhdenvertaisuutta järjestön edustamien ihmisten kannalta.
“Sote-järjestöt suhtautuvat tässä vaiheessa myönteisesti sote-uudistukseen. Kuitenkin yhä on havaittavissa epävarmuutta siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Järjestöt tarvitsevat edelleen tietoa ja ajantasaista viestintää uudistuksesta”, sanoo SOSTEn erityisasiantuntija Kaarina Tamminiemi.
Lisäksi 12 prosenttia kysymykseen vastanneista katsoi, että sote-uudistuksessa palvelupolut voivat selkiytyä ja muuttua sujuvammiksi. Kymmenen prosenttia arvioi, että moniammatillisuus lisääntyy.
”Kun sekä perusterveydenhuollon, että erikoissairaanhoito-tason palveluita löytyy jatkossa saman katon alta, uskoisi ja toivoisi moniammatillisuuden toteutuvan entistä paremmin”, kirjoitti yksi vastaaja.
Niin ikään kymmenen prosenttia vastaajista arvioi, että palveluiden saatavuus paranee sote-uudistuksen myötä, kun palveluiden järjestäminen siirtyy leveämmille hartioille ja monia palveluita pitäisi saada saman katon alta.
SOSTE toteutti sosiaali- ja terveyspalvelukyselyn syys-lokakuussa 2021. Kysely lähetettiin sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnanjohtajille ja osalle SOSTEn järjestöverkostoista. Kyselyyn tuli vastauksia eri 75 järjestöstä, joista kuudesta tuli useampi kuin yksi vastaus (2–3 vastausta). Useimmat kyselyyn vastanneista järjestöistä kertoivat edustavansa eri diagnoosiryhmiä tai pitkäaikaissairaita, lapsiperheitä, lapsia ja nuoria tai vammaisia.
Lisätietoja antaa SOSTEn erityisasiantuntija Kaarina Tamminiemi.