Palvelutoiminnan turvaamiseksi tarvitaan erillinen tukipaketti
Suomen hallitus päätti massiivisista tukitoimista koronakriisin aiheuttamiin taloudellisiin menetyksiin. Noin miljardin euron lisätalousarviossa oli lukuisia kohteita erikokoisille yrityksille, mutta palveluita tuottavat sosiaali- ja terveysjärjestöt jätettiin näistä tukitoimista tylysti ulos, ilman mitään lupausta konkreettisesta tuesta. Tämän seurauksena vaarana on jopa konkursseja.
”Näitä järjestöjä ja heidän haavoittuvia asiakasryhmiään ei saa jättää yksin koronakriisin seurauksena. Tämä virhe on korjattava eduskunnan lisätalousarviokäsittelyssä tai aivan viimeistään hallituksen kolmannessa lisätalousarviossa toukokuussa myöntämällä erillinen tukipaketti”, painottaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.
Ensi vaiheessa tukipakettiin pitää varata 20 miljoonaa euroa. Tukirahalla ei saisi olla erillisehtoja, vaan sen tulisi olla avointa kaikille syntyville kuluille ilman takaisinmaksuvelvoitetta. Lisätalousarvion suuruusluokassa kyse on melko pienestä summasta, mutta sillä on valtavasti merkitystä järjestöjen palvelutoimintaan ja näiden kohderyhmässä oleviin haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin.
Palveluntuottajajärjestöt ovat tärkeä osa ihmisten tukea ja apua
Sote-järjestöjen palveluntuotannossa on kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Palveluja tuottavia järjestöjä on noin 1000, näistä 4/5 tekee työtä sosiaalipuolella. Palveluja tuotetaan pääosin yhdistyksinä ja säätiöinä, vain reilut 70 on yhtiöittänyt toimintansa tai osan siitä. Järjestöt ovat suuria kuntoutuksen, lastensuojelun, vanhustenhuollon, päihdehuollon, kehitysvammahuollon ja asumispalvelujen tuottajia. Tätä toimintaa ei tehdä avustusrahalla, vaan pääosin Kelan, sairaanhoitopiirien ja kuntien ostopalveluilla. Osa toiminnasta on jo nyt keskeytetty koronakriisin seurauksena, eikä tulovirtaa ole.
Nämä järjestöt eivät saa palvelutoimintaansa tukea veikkausvoittovaroista tai muista avustuksista, eikä yrityksille suunnattu, Suomen hallituksen päättämä tukirahoitus (esim. Finnvera ja Business Finland), ole niiden käytettävissä, koska ne eivät ole yrityksiä.
”Jos esimerkiksi palveluita tuottavan sote-järjestön ylläpitämä kurssikeskus on kiinni tai kuntoutustoiminta loppuu, se ei saa tukea, mutta jos kurssikeskus tai kuntoutustoiminta on yrityksen pyörittämä, se voi saada tukea työ- ja elinkeinoministeriöstä. Jos palvelutoiminnan puoli tekee isot tappiot, menee konkurssiin myös yleishyödyllinen puoli, vaikka näitä toimintoja rahoitetaan eri kanavista”, huomauttaa Kiukas.
Yhteisömuoto ei saa olla esteenä tukien saamiseen. ”STM:n ja TEM:n tulisi ottaa mallia OKM:stä, joka hienosti tukee vaikeuksiin joutuneita liikunta-, kulttuuri- ja nuorisojärjestöjä”.
Lisätiedot
- Soste, pääsihteeri Vertti Kiukas